Uusi tutkimus Turun yliopistosta osoittaa, että soiden ennallistamisesta hyötyvät myös rauhoitetut lepakot.
Suot ovat monipuolisia elinympäristöjä, joilla on tärkeä merkitys ravinteiden kierrossa, vesienhallinnassa ja hiilivarastoina. Kuitenkin Suomessa noin kolmasosa soista on ojitettu ja kuivatettu maa- ja metsätalouskäyttöä varten. Soiden ennallistamisen tavoitteena on palauttaa nämä heikentyneet ja uhanlaiset luontotyypit kohti alkuperäistä tilaa. Ennallistamisen vaikutuksia suojeltuihin lepakoihin ei kuitenkaan ole aiemmin tunnettu.
Turun yliopiston tutkimus tehtiin yhteensä 21 eteläsuomalaisella suokohteella, joihin kuului sekä ennallistettuja että ennallistamattomia suoalueita. Koska lepakot saalistavat öisin ja niitä on siksi vaikea havaita, tutkijat asensivat soille passiividetektoreita, jotka havaitsevat lepakoiden korkeataajuista ääntä. Detektorien avulla pystyttiin arvioimaan lepakkolajien esiintymistä soilla. Lepakoita seurattiin soilla neljän kesän ajan sekä ennen ennallistamista että vuosi ennallistamisen jälkeen. Lepakoiden yöllistä elämää äänitettiin yhteensä jopa 10 000 yön ajan.
Tutkija Anna Blomberg toteaa:
– Lepakot ovat kiehtovia, koska ne ovat niin salamyhkäisiä. Kun asensin detektoreja suolla päiväsaikaan, odotin aina innolla, mitä ääninauhoille tallentuisi tulevina öinä.
Tutkimus paljasti, että lepakoiden aktiivisuus lisääntyi erityisesti ennallistetuilla soilla. Oletettavasti aktiivisuutta lisäsi ennallistamisesta johtuva hyönteisten määrän kasvu.
– Hyönteisten runsaus mahdollistaa lepakoiden lisääntymisen pohjoisilla leveysasteilla lyhyistä kesistä huolimatta. Kosteikkojen ennallistaminen luo monipuolisen maiseman, jossa on lepakoille hyviä ravintopaikkoja. Tämän uskotaan hyödyttävän näitä suojeltuja lajeja, kertoo Anna Blomberg.
Lepakoilla on erityinen suojelustatus, minkä lisäksi lepakoita pidetään hyvänä ekosysteemin tilan indikaattorina. Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, joista kahdeksan tiedetään talvehtivan ja lisääntyvän Suomessa. Muut lajit ovat joko harvinaisia tai niitä ei juuri tunneta. Tutkimuksen seurantakohteilla havaittiin eniten pohjanlepakoita sekä erilaisia siippalajeja.
Tutkimus toteutettiin osana kuusi vuotta kestävää Hydrologia-LIFE-hanketta, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeen pituus on mahdollistanut tutkimusasetelman, jossa lepakoita on voitu seurata samoilla kohteilla ennen kunnostusta sekä sen jälkeen. Sen ansiosta tutkijat voivat luotettavammin osoittaa, että juuri ennallistamistoimet ovat syy lepakoiden lisääntyneeseen aktiivisuuteen. Maailmanlaajuisesti on olemassa vain muutamia tutkimuksia samasta aihepiiristä, joten tämä suomalainen tutkimus on siksi tärkeä panos.
Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoima Hydrologia-LIFE-hanke on ennallistanut yli 5 000 hehtaaria soita noin sadalla Natura 2000 -alueella vuosina 2017–2023.
Hankkeen projektipäällikkö Maria Tiusanen kertoo:
– Hydrologia-LIFE-hankkeen tavoitteena on palauttaa tilaltaan heikentyneitä soita kohti alkuperäisen kaltaista luonnontilaa ja siten auttaa monimuotoista suo- ja kosteikkoluontoa. Siksi on hienoa, että osana projektiamme voimme osoittaa, että kosteikkojen ennallistaminen hyödyttää myös lepakoita.
Lisätietoja:
Anna Blomberg, anna.blomberg@utu.fi, puh. 050 576 6575
Tohtoritutkija, Helsingin Yliopisto
(Anna Blomberg on ollut mukana tutkimuksen tekemisessä Turun yliopistossa, mutta sittemmin siirtynyt Helsingin yliopistoon.)
Maria Tiusanen, maria.tiusanen@metsa.fi, puh. 0206 39 4444
Projektipäällikkö, Hydrologia-LIFE
Metsähallitus Luontopalvelut
