WWF, Itä-Suomen yliopisto ja Metsähallitus:
Kaksi aikuista saimaannorppaa on siirretty onnistuneesti Pihlajavedeltä Kolovedelle ja eteläiselle Saimaalle toukokuun lopulla. Amaliaksi ja Tuukaksi nimetyt yksilöt ovat pysytelleet uusilla alueillaan, ja kalastusretkiäkin on havaittu.–
Saimaannorppien siirrot Saimaan sisällä on saatu tältä keväältä onnistuneesti päätökseen. Siirrot toteutettiin toukokuun lopulla karvanvaihtoaikaan, jolloin norpat lekottelevat rantakivillä. Pihlajavedeltä Kolovedelle siirrettiin aikuinen naaras Amalia, ja Pihlajavedeltä eteläiselle Saimaalle urosnorppa Tuukka.
– Siirto kesti kiinniottoineen, kuljetuksineen ja tutkimuksineen muutaman tunnin. Toimenpiteet sujuivat erinomaisesti, ja eläinlääkäri oli koko ajan varmistamassa norppien hyvinvointia. Kumpikin norppa otti siirtotapahtuman hyvin rauhallisesti’, kertoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen, joka toimi kenttäpäällikkönä siirroissa.
Siirtojen jälkeen norpat liikkuivat noin kymmenen kilometrin etäisyydelle vapautuspaikoistaan, mutta parin viikon aikana molemmat näyttävät jo asettuneen pienemmille alueille.
– Amalia on löytänyt lepäilypaikakseen suojaisan lahden Kolovedellä ja Tuukka kalastelee suuren selän kupeessa eteläisellä Saimaalla. Norpat ovat sukeltaneet jo yli 30 metrin syvyisiä sukelluksia, joten kalastusretkiä on selvästi jo tehty uusilla vesillä’, kertoo tutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta.
Siirrettävät yksilöt oli tunnistettu yksilöllisistä turkkikuvioistaan, ja riistakameratallenteiden avulla niistä tiedettiin esimerkiksi sukupuolet, ikäluokat sekä jonkin verran taustahistoriaa. Amalia on tutkijoille tuttu varttunut naaras (Phs 221) ja Tuukka (Phs 499) nuori aikuinen uros.
Saimaannorppien siirtojen tavoitteena on ylläpitää norppakannan jäljellä olevaa perinnöllistä monimuotoisuutta ja ehkäistä Saimaan osakantojen eriytymistä. Tutkimukset osoittavat, että noin 440 yksilön saimaannorppakannan geneettinen monimuotoisuus on erittäin niukkaa. Kanta on myös huolestuttavasti jakautumassa osakantoihin erityisesti Etelä-Saimaalla ja Kolovedellä. Kolovedellä ongelmana on lisäksi synnyttävien naaraiden merkittävä väheneminen.
’– Amalia toivottavasti vahvistaa Koloveden synnyttävien norppaemojen joukkoa ja Tuukka tuo tullessaan uusia geenejä Etelä-Saimaalle. Siirtojen myönteiset vaikutukset ovat toivottavasti nähtävissä ennen kaikkea tulevissa norppasukupolvissa, jos siirtolaisnorpat jäävät uusille elinalueilleen ja löytävät kumppaninsa sieltä, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta.
Siirrettyjen norppien asettumista ja elämää tutkitaan jatkossa eri tavoin. Alkuaikana seuranta tapahtuu norpan selkäkarvaan liimatulla pienellä satelliittilähettimellä, joka irtoaa viimeistään seuraavan kevään karvanvaihdossa. Turkkikuvioinnin avulla yksilöitä voidaan seurata koko elämänkaaren ja DNA-näytteet mahdollistavat seurannan myös seuraaviin sukupolviin.
Saimaannorppien siirrot ovat osa Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -hanketta. Siirroista vastasi Itä-Suomen yliopisto, jonka lisäksi mukana toimenpiteessä olivat Metsähallituksen Luontopalvelut, WWF Suomi ja Helsingin yliopisto. Siirrot jatkuvat ensi vuonna, jolloin uusille asuinalueille siirretään mahdollisesti kolme norppaa.
Lisätietoja
Marja Niemi, tutkija, Itä-Suomen yliopisto (siirtojen koordinointi, norppien satelliittiseuranta ja yksilöllinen tunnistaminen): 050 341 3654, marja.niemi@uef.fi
Miina Auttila, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut (saimaannorpan kannanseuranta ja suojelu, Koloveden aluetieto): 040 637 6324
Ismo Marttinen, aluevastaava, WWF Suomi (norppien kiinniotto ja kuljetus, eteläisen Saimaan aluetieto): 050 434 9591, ismo.marttinen@wwf.fi
Itä-Suomen yliopisto (UEF) on yksi Suomen monialaisimmista tiedeyliopistoista. Yliopistossamme työskentelee noin 3 200 asiantuntijaa, ja yhteisöömme kuuluu noin 16 000 tutkinto-opiskelijaa.
Kampuksemme toimivat Joensuussa ja Kuopiossa. Tutkimuksemme on useilla aloilla maailman kärkeä, ja tuotamme tutkittua tietoa avoimesti käytettäväksi ja kaikkien hyväksi. Tutustu yliopistoomme verkossa www.uef.fi.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.
WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi.