Neovalla vuokralla ollut Kotasaaren turvetuotantoalue Joutsenossa palautui vuonna 2022 Metsähallituksen Luontopalvelujen hallintaan ja kunnostamme sitä nyt lintukosteikoksi.
Kosteikko on pinta-alaltaan n. 163 hehtaaria. Se sijaitsee Hyvättilänsuon luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä ja sisältyy Konnunsuon maakunnallisesti merkittävään lintualueeseen. Linnustoon kuuluu jo nyt useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Kunnostustoimenpiteiden arvioidaan hyödyttävän 45 lintulajia.
– Kosteikko soveltuu erinomaisesti vesilintujen elinympäristöksi: sinne on mahdollista perustaa laajoja vesialueita, joka soveltuvat mm. vesi- ja lokkilinnuille sekä lisääntymis- että levähdysalueiksi, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Toni Eskelin Metsähallituksen Luontopalveluista.
Matalavetisistä kosteikoista, joille kehittyy muutamassa vuodessa vesikasvillisuutta, hyötyvät muutkin kosteikoilla elävät lajit kuten lepakot, viitasammakko ja sudenkorennot. Avoveden lisääntyessä elinympäristöjen monimuotoisuus lisääntyy, mikä lisää edelleen eliöyhteisöjen rakenteen monipuolisuutta.
Puita pois, mutta turpeen päälle kasvipintaa
Turpeennoston loputtua alue on vähitellen alkanut metsittyä. Poistamalla nuorta puustoa ja vesakkoa lisätään maiseman avonaisuutta, jotta mm. lokkilinnut asettuisivat alueelle. Puiden poistolla vähennetään myös varislinnuille sopivia istumapaikkoja vesialueilla tai niiden vieressä. Puista varislinnut voivat tarkkailla vesilintujen pesintää ja aiheuttaa pesimätuhoja.
Suunnittelualueen reunaosissa on kasvitonta turvepintaa, jolle on levitetty peltotuhkaa ja sen jälkeen kylvetty kasvillisuuden siementä. Kylvetty kasvillisuus on turvemaille soveltuvaa niittykasviseosta. Metsähallitus on ostanut kylvön ostopalveluna. Tuhkan levityksellä vähennetään maanpintojen happamuutta ja parannetaan kasvillisuuden mahdollisuuksia käyttää ravinteita hyväksi ja siten edistää kasvipeitteisten pintojen kehittymistä koko alueelle. Kasvillisuuden kehittyessä vähenee myös reuna-alueiden pintaturpeen eroosio veteen. Kuiville alueille tehdyillä kylvöillä muodostetaan myös hiiltä sitovaa kasvillisuutta, mikä on ilmaston kannalta hyödyllistä ja josta hyötyvät myös mm. pölyttäjähyönteiset.
Linnuille tehdään saaria lepäilyyn ja pesintään
Vesialueille on suunniteltu kosteikkolinnuston pesintää ja lepäilyä varten 10 saarta, jotka ovat kiviverhoiltuja. Saaret sijoitetaan siten, että veden syvyys niiden lähiympäristössä on 50–100 cm, mikä estäisi esim. järviruokoa kasvamasta. Saaret ovat myös vähintään 150 m päässä rannasta, ettei maapetojen olisi helppo päästä niihin.
Kahlaajalintujen ravinnonhankintaan sekä vesi- ja lokkilinnuille lepäilyyn on suunniteltu lisäksi ainakin 15 liejusaarta. Niiden on tarkoitus olla 30–70 cm syvyisessä vedessä ja vähintään 100 m rannasta.
Hankkeen toteuttaa Metsähallituksen Luontopalvelut osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Työt aloitettiin lokakuun loppupuolella ja tavoitteena on saada ne valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Urakoitsijana on paikallinen yritys Koneurakointi Sami Mattinen Oy.
Kun kosteikkoalue on valmis, siihen voi tutustua esimerkiksi turvetuotannon aikana tehtyjä teitä pitkin. Alueella saa kulkea jokaisenoikeuden perusteella. Alueelle tehdään 3,5–4 m korkeita maakumpareita, joilta on mahdollisuus tarkkailla lintuja ja muuta luontoa. Saarten sijoittelussa on huomioitu se, että niitä pystyisi havainnoimaan katselukumpareilta melko helposti etenkin kaukoputken avulla.
Lisätietoja
Luonnonsuojelun asiantuntija Toni Eskelin,Metsähallitus, Luontopalvelut: puh. 040 152 8078, toni.eskelin@metsa.fi