Metsähallitus Metsätalous Oy:n lajistoasiantuntija löysi viime syksynä Heinävedeltä äärimmäisen uhanalaisen täpläkesijäkälän esiintymän. Vaikka selvitysten perusteella uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja löytyykin yleisesti talouskäytössä olevista metsistä, täpläkesijäkälän tasoisen superharvinaisuuden löytyminen on kuitenkin poikkeuksellista: aiemmin täpläkesijäkälä tunnettiin Suomesta vain yhdeltä paikalta, kun se vuonna 1993 löytyi yksittäisestä haavasta valtion monikäyttömetsässä.
Lajin harvinaisuuden vuoksi kartoitusta Heinävedellä tehnyt lajistoasiantuntija ei aluksi ymmärtänyt, että löytö oli niin erityinen:
”Keräsin lokakuun alussa kookkaan haavan rungolta näytteen jäkälästä. Metsässä ajattelin, että kyseessä olisi huonosti tunnettu ja harvinainen piilohyytelöjäkälä, yksi vaikeasti tunnistettavista kätköhyytelöjäkälä-ryhmän lajeista”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n lajistoasiantuntija Pyry Veteli ja jatkaa:
”Myöhemmin talvella maastokauden näytteitä läpikäydessäni kävi kuitenkin heti ilmi, että näytteen mikroskooppiset tuntomerkit olivat täysin sopimattomat millekään tuon ryhmän lajille. Sen sijaan oli yllätys, että kyseessä olikin vielä harvemmin tavattu täpläkesijäkälä.”
Veteli löysi täpläkesijäkälän valtion talouskäytössä olevasta monikäyttömetsästä alueen lajistoa kartoittaessaan. Lajistokartoituksia tehdään alueilla, joilla arvioidaan voivan olla erityisiä luontoarvoja esimerkiksi metsän rakennepiirteiden perusteella. Lajikartoitusten suunnittelussa hyödynnetään paikkatietojärjestelmän tietoja sekä esimerkiksi metsätalouden asiantuntijoiden ilmoituksia tai luontojärjestöjen kartoittajien tekemiä havaintoja.
Tämä täpläkesijäkälän esiintymä löytyi kivennäismaan ja 1950-luvulla ojitetun korven rajalta, jossa kasvaa nauhana monille lajeille tärkeitä lehtipuita, haapaa, raitaa ja pihlajaa.
”Löytöpaikan läheisyyteen oli suunniteltu toteutettavaksi hakkuita. Löydöksen takia suunnittelemme alueen metsänkäsittelyn uudestaan. Täpläkesijäkälä on luonnonsuojelulain mukainen erityisesti suojeltava laji, ja tämän tasoisen lajin huomiointi edellyttää ympäristöhallinnon ohjeistusta. Käymme seuraavaksi ELY-keskuksen kanssa läpi, mitä kohteella tehdään. Lajin esiintymistä lähialueilla tullaan myös kartoittamaan”, kertoo Veteli.
Uhanalaiset lajit huomioidaan metsätaloudessa entistä tarkemmin
Uhanalaisen lajin löytyminen talouskäytössä olevasta metsästä ei sinänsä ole harvinaista. Metsähallituksen monikäyttömetsissä toteutettiin vuosina 2022–2023 lajistokartoitushanke, jonka tulokset valmistuivat viime keväänä.
”Olemme lajistokartoitushankkeissamme havainneet, että talouskäytössä olevissa metsissä esiintyy jopa yleisesti uhanalaislajistoa. On hienoa, että kohteiltamme on löydettävissä jopa superharvinaisuuksia ja että meillä on asiantuntemusta niiden tunnistamiseen. Tietoa tarvitaan kuitenkin vielä lisää; esimerkiksi metsien monimuotoisuuskohteilta lajitietoa on kerätty vasta vähän”, toteaa aluejohtaja Eeva-Liisa Jorri Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.
”Nyt tehty löydös vahvistaa aiemman selvityksen tuloksen siitä, että talousmetsillä on merkittävä rooli monimuotoisuuden suojelussa. Lajeille tärkeiden metsän rakennepiirteiden, kuten lahopuun, vanhojen puiden ja lehtipuuston määrää tulee kuitenkin edelleen lisätä”, muistuttaa Jorri.
Tärkeää on myös säästää uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä luontokohteina ja muina erityiskohteina. Uhanalaisten lajien esiintymiä voidaan huomioida myös metsänkäsittelyn yhteydessä säilyttämällä niillä tärkeitä metsän rakennepiirteitä, kuten vanhoja puita ja lahopuuta.
Viime vuosina Metsähallituksen Metsätalous Oy on panostanut uhanalaisten lajien huomiointiin mm. kouluttamalla henkilöstöään sekä kehittämällä lajisuojeluun liittyvää ohjeistusta. Lisäksi Metsätalous-yhtiöön on viime vuosina rekrytoitu uutta henkilöstöä erityisesti lajistoon ja luonnonhoitoon liittyviin työtehtäviin, muun muassa lajistoasiantuntijoita, luonnonhoidon asiantuntijoita ja virtavesienhoidon asiantuntijoita.
Tietoa täpläkesijäkälästä
- Laji: Täpläkesijäkälä (Scytinium fragrans)
- Uhanalaisuusluokka: Äärimmäisen uhanalainen (CR)
- Ulkonäkö: Muistuttaa ulkoisesti piilohyytelöjäkälää (Rostania populina) ja hentokesijäkälää (Scytinium subtile). Kosteus vaikuttaa paljon hyytelö- ja kesijäkälien ulkonäköön.
- Kasvupaikka: Kosteissa metsissä vanhoilla haavoilla, Euroopassa myös mm. jalavalla, saarnella ja pyökillä.
- Esiintymialue: Esiintyy koko Euroopan alueella, mutta on harvinainen kaikkialla. Laji on arvioitu uhanalaiseksi mm. Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tanskasta ei tiettävästi ole havaintoja viime vuosikymmeniltä.
Lisätietoa:
Pyry Veteli
lajistoasiantuntija
Metsähallitus Metsätalous Oy
puh. 040 537 9648
Eeva-Liisa Jorri
aluejohtaja
Metsähallitus Metsätalous Oy
puh. 040 028 9997
Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi
Tiedotteessa mainitun Monikäyttömetsien lajistoselvityksen 2022–2023 tuloksia ja raportti: