EU:n ennallistamisasetusta on käsitelty lähinnä sen epäiltyjen kielteisten talousvaikutusten näkökulmasta. Sen voimaansaattaminen tuo Suomelle kuitenkin uudenlaisia mahdollisuuksia: Ennallistamistyöt lisäävät urakoitsijoiden työtä eri puolella Suomea. Suomessa yli 30 vuoden ajan tehty systemaattinen ennallistamistyö on kerryttänyt osaamista, jolle on jo nyt kysyntää muissa maissa, ja pian erityisesti EU-alueella. Tuona aikana kerätty seurantatieto on aarreaitta tutkijoille, mikä lisää mahdollisuuksia tutkimusrahoitukseen ja menetelmäkehitykseen. Myös yksityisrahoitusta on mahdollista saada, kun ennallistamisen toteutukseen on tarjolla vaikuttavat ja toteuttamiskelpoiset ratkaisut.
Metsähallituksen Luontopalvelut on tehnyt ennallistamista valtion suojelualueilla lähes 40 vuoden ajan. Suurin kokemus on kertynyt soiden ennallistamisesta, mikä on erittäin merkittävää EU:n ennallistamisasetuksen näkökulmasta. Osaamista on myös metsien ja sisä- ja pienvesien sekä merialueiden vedenalaisen luonnon ennallistamisesta sekä perinneympäristöjen luonnonhoidosta.
– Pitkäaikainen kokemuksemme, vuosien aikana tehty menetelmäkehitys ja tieteeseen perustuva priorisointi tärkeimmistä kohteista tekee sen, että voimme nopeasti lisätä ennallistamisen volyymia suojelualueilla, mikäli rahoitus löytyy. Tämän lisäksi, mikäli yritykset haluavat lähteä rahoittamaan ennallistamistyötä, Luontopalveluilla on kattavat tiedot priorisoiduista kohteista sekä mahdollisuus toiminnan ripeään käynnistämiseen, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Suojelualueiden ennallistaminen ei yksin riitä, mutta siellä tekemistä on mahdollisuus kasvattaa erityisen kustannusvaikuttavasti: alueet ovat jo suojelukäytössä ja ennallistamalla saadaan niiden suojeluarvoa kasvatettua entisestään.
Suomen osaaminen on high-tec vientituote
Suomessa kerrytetty osaaminen ennallistamisesta on jo pitkään herättänyt kiinnostusta maailmalla. Kiinnostus kasvanee erityisesti EU-maissa, mikäli ennallistamisasetus pysyy hyväksyttynä.
– Voisin sanoa, että Luontopalvelujen kymmenien vuosien ennallistamistyö on ollut ikään kuin laboratorio, jossa on testattu ja löydetty parhaita ja kustannustehokkaimpia menetelmiä. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä tekemämme luontotyyppi- ja lajikartoitukset ovat puolestaan auttaneet tunnistamaan luonnon kannalta tärkeimmät kohteet, toteaa palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista.
Luontopalvelut voi jakaa seurantatietojaan ja osaamistaan muihin EU-maihin sekä esimerkiksi tutkijoille. Ennallistamisen rahoitukseen mukaan tuleville yrityksille puolestaan Suomi on vakaa maa ja osaaminen huippuluokkaa, joten he voivat luottaa, että saavat rahoilleen täyden vastineen. Kareksela uskoo, että seurantatiedot voivat lisätä myös Suomeen tulevaa tutkimusrahoitusta.
Välittömiä taloushyötyjä eri puolilla Suomea
Ennallistamisen kustannusarviot koostuvat enimmäkseen tarvittavasta työstä kuten kaivinkone- ja metsuriurakoinnista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelätyt kustannukset tarkoittavat sen verran töiden ostamista maaseudun yksityisiltä yrittäjiltä eri puolilta Suomea.
Tälle vuodelle saatu aiempaa pienempi rahoitus ennallistamiseen on luonnollisesti vähentänyt myös yrittäjien liiketoimintamahdollisuuksia. Ennallistamisasetuksen toteutukseen liittyvän kansallisen ennallistamissuunnitelman myötä on mahdollista luoda pitkäjänteisyyttä myös urakoitsijoiden liiketoiminnan kehittämiseen, mikä antaa uskallusta investointeihin ja rekrytointeihin.
– Ennallistamista tehdään ennen kaikkea luontokadon torjumiseksi. Näen tässä kuitenkin win-win tilanteen myös Suomelle investointien, viennin ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta, Jansson sanoo.
Lisätietoja Metsähallitus Luontopalvelut:
Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, palveluomistaja Santtu Kareksela (Paikalla ennen lomaa vain torstain 20.6.)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metsa.fi