Häädetjärven geenireservimetsässä läntisessä Suomessa tehdään metsänkäsittelyä helmikuun puolenvälin jälkeen. Tavoitteena on tukea männyn ja koivujen geeniperimän säilymistä mahdollisimman monimuotoisena. Geneettisellä monimuotoisuudella tarkoitetaan sitä, että saman lajin yksilöt ovat perimänsä suhteen keskenään mahdollisimman erilaisia.
− Harvennushakkuiden tavoitteena on hoitaa jäävän puuston latvuston kuntoa ja varmistaa hyvä kukinta ja siemensato tulevina vuosina. Uudistushakkuissa nykyinen puusto korvautuu uudella puusukupolvella ja syntyy runsas, paikallista alkuperää olevalla taimikko, kertoo asiantuntija Leena Yrjänä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Avohakkuulla uudistetaan alueet, joilla luontaisen uudistamisen onnistuminen on epävarmaa tai kestäisi hyvin kauan.
Yrjänän mukaan toimenpiteiden avulla saadaan lisää perimältään erilaisia puuyksilöitä ja astutaan pieni askel kohti ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Hakkuissa huomioidaan luonnon monimuotoisuuden ylläpito
Hakkuissa huomioidaan alueella esiintyvien vaarantuneiden lajien, ryväsjäkälä ja hongantorvijäkälä, elinympäristöt. Tämän vuoksi esimerkiksi palokannot jätetään ehjiksi mahdollisuuksien mukaan.
− Käsittelyalue rajautuu osittain ojittamattomaan suohon. Suo ja suon vaihettumisvyöhyke rajataan käsittelystä pois. Jyrkän rajan välttämiseksi vaihettumisvyöhykkeeltä voidaan poimia yksittäisiä puita, kertoo tiimiesimies Ilkka Korhonen Metsähallituksesta.
Häädetjärven geenireservimetsän puustoa on uudistettu koko sen historian ajan. Viimeisimmät metsänhoitotoimenpiteet ovat vuosilta 2016, 2018, 2019 ja 2020. Geenireservimetsän pinta-ala on 203 hehtaaria ja nyt tehdään toimenpiteitä yhteensä 13 hehtaarilla.
Häädetjärven geenireservimetsän puuston uudistamisen toteuttamisesta vastaa Metsähallitus Luken ohjeistuksen pohjalta.
Metsäpuiden geenivarojen suojelu on osa luonnon monimuotoisuuden suojelua
Geenireservimetsät ovat alueita, joissa suojellaan Suomessa kasvavien pääpuulajien perimää mahdollisimman monimuotoisena, alkuperäisillä kasvupaikoillaan. Metsäpuiden geeniperimän ja siten geneettisen monimuotoisuuden suojelu pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin ja velvoitteisiin.
Häädetjärven geenireservimetsä on perustettu vuonna 1993 osaksi silloista Parkanon tutkimusmetsää. Geenireservimetsän historia osana tutkimusmetsää merkitsee sitä, että alueen metsänkäsittelyhistoria tiedetään ja puuston alkuperä tunnetaan.
− Tunnetun historiansa vuoksi Häädetjärvi on ainutlaatuinen osa geenireservimetsäverkostoa, Yrjänä toteaa.
Puiden geneettinen monimuotoisuus on vakuutus metsien tulevaisuuteen, animaatio kertoo: https://youtu.be/bkgS_59aBZ
Lisätietoja, geenireservimetsät ja niiden hoito:
Luonnonvarakeskus, senior advisor Taneli Kolström, puh. 0295 325 011
Luonnonvarakeskus, asiantuntija Leena Yrjänä, , puh. 0295 325 240
Lisätietoja, hakkuut:
Metsähallitus Metsätalous Oy, tiimiesimies Ilkka Korhonen, puh. 0400 132 141