Metsähallituksen Järvi-Suomen Luontopalvelut turvaa haapapuun lajiston elinolosuhteita Kolin kansallispuiston Havukanrannassa ja Jeron Verkkovaarassa. Maaliskuun lopulla tehtävällä luonnonhoidolla myös vauhditetaan haapojen sekä muiden lehtipuiden kasvua.
Kolin kansallispuisto ja sen lähialueet, erityisesti Verkkovaaran Natura-alue, ovat merkittäviä elinympäristöjä useille lajeille, jotka elävät haapapuulla. Beetles LIFE -hankkeessa näillä alueilla keskitytään parantamaan suojelualueiden haapojen uudistumista sekä turvaamaan eri-ikäisten ja kokoisten haapojen jatkumoa. Tällä tavoin parannetaan tästä puusta riippuvaisen lajiston elinympäristöjä. Hoitoa tarvitaan, koska Kolin kansallispuistossa ja Verkkovaaralla on runsaiden luonnonmetsien lisäksi myös talousmetsätaustaisia istutuskuusikoita, joissa haapa ja muut lehtipuut ovat jäämässä kuusen varjostuksen jalkoihin.
– Harva puulaji on yhtä tärkeä niin monelle muulle eliölajille kuin haapa. Haavan pehmeä puuaines tekee siitä suositun ravinnonetsintä- ja pesäpuun. Esimerkiksi valkoselkätikka, näätä, orava ja telkkä pesivät mielellään haapapuussa. Haavan vakituisia asukkaita ovat hyönteisistä uhanalainen punahärö, haapaperhonen, haavanhammaskehrääjä, sienistä esimerkiksi haapavalmuska, kotiloista harvinainen harmaasulkukotilo sekä monet erikoistuneet jäkälä- ja sammallajit, erikoissuunnittelija Suvi Haapalehto Metsähallituksesta kertoo.
Kohteita hoidetaan suojelualueiden tavoitteiden sekä sovittujen hoidon ja käytön periaatteiden mukaisesti. Osa kuusista poistetaan, mutta alueet jäävät edelleen kuusivaltaisiksi. Hoitotöitä tehdään tänä vuonna konevoimin käyttämällä monitoimikonetta. Hoitotöissä avustavat metsurit. Puunmyynnistä saatavilla tuloilla katetaan hoidon kustannuksia.
Haapojen uudistumisen ja järeytymisen turvaamisesta hyötyy mm. haavansahajumi. Se on kovakuoriainen, joka elää järeiden, osittain kuolleiden haapojen kuoren alla. Kun kuusia poistetaan nuorempien haapojen ympäriltä, suojelualueen haavat saavat lisää valoa ja puun paksuuskasvu lisääntyy. Kunhan kansallispuistossa nyt kasvavat jättihaavat kohtaavat tiensä pään tulevaisuuden syysmyrskyissä, näiltä hoidettavilta kohteilta löytyvät jo toivottavasti seuraavat järeät haavat vaateliaiden haapalajien kodeiksi.
Hoitotyöt ovat osa valtakunnallista, Euroopan unionin rahoittamaa Beetles LIFE -hanketta 2020–2023. Beetles LIFE -hankkeessa hoidetaan useiden direktiivilajien elinympäristöjä. Direktiivilaji tarkoittaa Euroopan unionin yhteisesti tärkeinä pitämiä lajeja sekä niiden elinympäristöjä.
Xyletinus tremulicola, haavansahajumi
Haavansahajumi elää elävien, vaurioituneiden tai kuolleiden haavanrunkojen paksussa kuoressa. Toukka elää haavankuoren sisällä. Haavansahajumille sopivat puut ovat mielellään pystyssä ja kooltaan melko järeitä. Laji suosii auringonpaisteisia paikkoja.
Toukat syövät ainakin haavankaarnaa, mutta mahdollisesti ne hyödyntävät etenkin siinä olevia sieniä. Toukkavaihe kestää noin kaksi vuotta. Koteloituminen tapahtuu alkukesällä. Aikuisia kuoriaisia tavataan kesä- ja heinäkuussa.
Tutustu haavansahajumiin ja muihin Beetles LIFE -hankkeen kohdelajeihin.
Lisätietoja ja valokuvia työkohteilta:
Metsähallitus, erikoissuunnittelija Suvi Haapalehto puh. 040 8246359
Metsähallitus, suojelubiologi Miia Kokkonen puh. 040 824 6145
