Metsähallitus toimii pitkäjänteisesti ja eri puolilla rannikkoa haitallisen vieraslajin, kurtturuusun, hävittämiseksi. Torjunta tehdään mekaanisesti näivettämällä tai peittämällä kasvustot, tai kemiallisesti käyttämällä glyfosaattia.
Kurtturuusun (Rosa rugosa) kasvattaminen kiellettiin kolmen vuoden siirtymäajalla jo vuonna 2019. Kasvattamiseksi lasketaan myös lajin passiivinen sietäminen omalla maalla. Kuten muutkin maanomistajat, on Metsähallitus velvollinen poistamaan kurtturuusut hallinnoimiltaan kiinteistöiltä. Metsähallitus torjuu kurtturuusuja joissakin tapauksissa myös yksityisillä luonnonsuojelualueilla Rannikko-LIFE- ja Inspect-hankkeiden yhteydessä.
Mekaaninen torjunta näivettämällä on varsin hyvin toimiva menetelmä, mutta se vie aikaa ja vaatii useita käyntejä kohteilla. Pensas kuivuu 2-4 vuoden kuluttua torjunnan intensiteetistä riippuen. Kasvuston peittäminen toimii myös, mikäli käytetty peite pysyy paikoillaan eikä mene rikki. Kasvuston hävittämiseen peittämällä kuluu aikaa noin kolme vuotta.
Kemiallinen torjunta tehdään täsmäruiskutuksena yksittäisille kurtturuusupensaille. Glyfosaatin käyttö tehdään niin, että haittavaikutukset muulle luonnolle minimoidaan. Ennen torjuntaa kurtturuususta poistetaan mahdolliset kukat ja marjat tai kypsät kiulukat. Ruiskutusta ei tehdä sateella tai kostealla ilmalla. Ainetta ei käytetä kallioilla, joista se voi valua vesistöön. Kasvuston hävittäminen kemiallisesti torjumalla onnistuu tavallisesti yhdellä ruiskutuskerralla.
Päätös glyfosaatin käytöstä on tehty pitkällisen harkinnan jälkeen kansallista glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentämistä koskevan hankkeen tuloksia ja muuta tutkimustietoa hyödyntäen sen jälkeen, kun on todettu, että mekaaninen torjunta ei yksin riitä. Metsähallitus käyttää edelleen laajalti mekaanisia torjuntakeinoja, mutta joissain tapauksissa on päädytty siihen, että kemiallisen torjunnan hyödyt ylittävät haitat.
Metsähallitus torjuu kesän aikana kurtturuusukasvustoja valtion mailla esimerkiksi Norrskärillä ja Fäliskäretillä. Esiintymät ovat näillä saarilla runsaita, minkä vuoksi suurin osa niistä torjutaan kemiallisesti. Kurtturuusujen leviäminen saaristossa voidaan edelleen pysäyttää, mikäli kaikki maanomistajat alkavat nyt torjumaan ruusukasvustoja omilla maillaan.
Lisätiedot
- Lise-Lotte Flemming, suunnittelija, Metsähallitus, puh. 0406639527 (23.7 asti)
- Jyrki Näkki, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, puh. 0405683663