Metsähallituksen Luontopalvelut testaa ensimmäistä kertaa rehevöityneen lahden kunnostustoimenpiteitä. Kohteena on Täktominlahti Hangossa. Lahti kärsii vuosikymmenten ajan valuma-alueelta tulleesta ravinnekuormituksesta, ja lahden matala vyöhyke on vesikasvillisuudesta umpeenkasvanut. Kunnostustyö on osa Rannikko-LIFE -hanketta.
– Merialueilla luonnon kunnostus ja hoito on varsin uusi toimiala, eikä vakiintuneita menetelmiä ole vielä ehtinyt syntyä. Meren hidas elpyminen ja se, ettei meri tunne rajoja esimerkiksi ravinteiden tai roskan suhteen, vaikeuttaa merikunnostusten toteuttamista. Siksi on hyvä aloittaa kohteista, jotka ovat rajattuja kuivaan maahan ja joilla toimia voidaan tehdä jo valuma-alueella, kertoo Anna Arnkil, erikoissuunnittelija Metsähallituksesta.
Kasvillisuus haittaa lahden virkistyskäyttöä. Täktominlahden hoitoyhdistys on jo aiemmin pyrkinyt pienentämään valumavesien ravinnepäästöjä rakennettujen kosteikkojen avulla. Alueella tehty pitkäjänteinen työ antaa hyvän pohjan jatkaa kunnostustoimenpiteitä.
Niittotyö alkaa syyskuussa
Rannikko-LIFE-hankkeen aikana (2020–2024) Metsähallitus poistaa lahdesta vesikasvillisuuteen sitoutuneita ravinteita niittämällä vesikasvillisuutta noin 10 hehtaarin alalta toistuvasti vuosittain. Ensimmäinen vesikasvillisuuden niitto toteutettiin syyskuussa 2020. Toimenpiteillä pyritään vähentämään lahteen kertynyttä ravinnekuormaa ja parantamaan veden virtausolosuhteita, jotta lahden tila voisi elpyä. Samalla kunnostetaan umpeenkasvanutta Silversandin hiekkarantaa ja parannetaan useiden uhanalaisten hyönteisten ja lintujen elinympäristöä.
– Toivomme jo lyhyen hankkeen aikana saavamme näkyviä tuloksia, kun vesikasvien niiton kautta saadaan lahteen kertyneitä ravinteita poistettua.
Niittotyön vaikutuksia seurataan vuosittain sukeltamalla, aluetta ilmasta kuvaamalla ja ottamalla näytteitä. Hoidon tuloksista kootaan raportti ja luodaan uusia työkaluja Metsähallituksen luonnonhoidon työkalupakkiin.
Rannikko-LIFE -hankkeessa hoidetaan rannikon suojelualueiden luontoa vuosina 2018–2025. Rannikon lajirikkaita elinympäristöjä uhkaavat Itämeren rehevöityminen, umpeenkasvu ja rannoille leviävät vieraslajit. Rannikko-LIFEn luonnonhoitotyöt tarttuvat ongelmaan raivauksin, kulotuksin ja palauttamalla perinneympäristöjä laidunkäyttöön. Samalla syntyy lajeille sopivien elinympäristöjen verkostoja, jotka auttavat lajeja leviämään ja tarjoavat pakoreitin uusille alueille, kun ilmastonmuutos muuttaa vanhoja elinalueita kelvottomiksi. Hoidon kohteena on 41 Natura 2000 -aluetta Perämereltä Viron rannikolle.
Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Anna Arnkil, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut, puh. 040 6314434, anna.arnkil@metsa.fi
