Tulliniemenranta on luonnoltaan arvokas ja hankolaisille tärkeä virkistysalue. Tulliniemenrannan suunnitelluista luonnonhoitotoimista järjestetään yleisölle suunnattu infotilaisuus 16.4.2019 kl 17 cafe Oasiksessa Tulliniemenrannalla. Alueen toimista on ollut uutisia paikallismedioissa, mm. radiossa ja lehdistössä koskien mm. luonnonhoitotöitä, virkistyskäyttöä ja hankolaisten mahdollisuutta vaikuttaa Tulliniemenrannan hoitotoimiin.
Metsähallitus on laatinut ja Uudenmaan ELY-keskus hyväksynyt Tulliniemenrannan luonnonsuojelualuiden luonnonhoitosuunnitelman helmikuussa 2019. Hoitotoimia on suunniteltu sekä Hangon kaupungin että Metsähallituksen hallinnoimille luonnonsuojelualueille yhteensä noin 19 hehtaarin alueelle.
Tavoitteena on estää avoimen dyynialueen umpeenkasvu ja luontoarvojen heikkeneminen.
Puuston vähentäminen on suunniteltu tehtäväksi monitoimikoneella mm. alueen laajuuden ja puiden hiekkaisten tyvien vuoksi. Dyynilajistolle elintärkeää, avointa hiekkapintaa on tarkoitus paljastaa sekä kaivinkoneella että haravoimalla.
Virkistyskäyttö- ja maisema-arvot sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen luontoarvojen kanssa mm. jättämällä kasvamaan tuulensuoja- ja maisemapuita. Etenkin vanhoille maisemapuille avataan lisää elintilaa, jotta ne eivät kuole nuoremman puuston kilpailun vuoksi. Alueelle on suunniteltu opastustaulu ja mahdollisesti myös pitkospolku, jolla pyritään ohjaamaan kulumista. Alueella saa jatkossakin liikkua nykyiseen tapaan vapaasti.
Luonnonhoitotoimista vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut EU:n rahoittamassa Paahde LIFE -hankkeessa. Luonnonhoitotoimet ovat samankaltaisia kuin Furuvikissa v. 2016 ja Kolavikenissa v. 2017 tehdyt luonnonhoitotoimet. Luonnonhoitosuunnitelma pyritään toteuttamaan kesäkuussa 2019.
Paahdetta tarvitsevia lajeja uhkaa ympäristön umpeenkasvu
Tulliniemenrannan arvokkaat dyynit ja kedot uhkaavat metsittyä ja peittyä rehevöittävästä typpilaskeumasta hyötyvän kasvillisuuden alle. Dyynialueen rehevöitymistä on tarkoitus vähentää harventamalla II maailmansodan jälkeen syntynyttä mäntypuustoa sekä paljastamalla dyynihiekkaa karikkeen, kuntan, sammalten ja jäkälien alta.
Suunnitellut työt ovat tärkeitä suojelualueiden luonnonsuojeluarvojen säilyttämiseksi. Hoitotoimet pohjautuvat Tulliniemen linnustonsuojelualueen Natura 2000 -alueen (FI0100006) hoito- ja käyttösuunnitelman linjauksiin sekä Tulliniemenrannan luonnonsuojelualueiden rauhoituspäätöksiin.
Kyseisen Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS) on pitkän aikavälin yleissuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen mm. virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua. Nyt suunnitellut luonnonhoitotoimet ovat osa HKS:n kautta toteuttavaa, yhden Natura-alueen osa-alueen luonnon hoitamiseksi tehtyä luonnonhoitosuunnitelmaa. Tulliniemen linnustonsuojelualueen HKS laadittiin vuosina 2011–2013, jolloin järjestettiin vuorovaikutustilaisuuksia hankolaisille ja vastaanotettiin lausuntoja eri tahoilta. Hangon kaupunginhallitus hyväksyi HKS:n vuonna 2013 lukuun ottamatta liikkumiskiellon laajentamista Gåsörsvikenin vesialueella. Hangon ympäristölautakunta on hyväksynyt ehdotuksen luonnonhoitosuunnitelmaksi kokouksessaan 11.4.2019 ja luonnonhoitosuunnitelma odottaa vielä kaupunginhallituksen hyväksyntää. Tulliniemenrannalle laaditaan parhaillaan uutta asemakaavaa, johon luonnonhoitosuunnitelma ei vaikuta.
Harvinaisten lajien elinympäristö
Tulliniemenrannalla on valtakunnallisesti arvokas dyynialue, jossa elää Suomessa harvinaisia ja uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja, mm. 39 uhanalaista tai silmälläpidettävää hyönteislajia (esim. verikirjo- ja hopeajuovakoisa, dyynisukkulakoi) sekä 6 kasvilajia (esim. kangasajuruoho, hietikkosara, keltamatara), joista monet ovat luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavia lajeja.
Tulliniemenrannan dyynien metsittyminen johtuu aiemmista metsänistutuksista sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvasta rehevöittävästä typpilaskeumasta. Uusimman maamme lajien uhanalaisuuden arvioinnin mukaan toiseksi yleisin syy lajien uhanalaistumiseen maassamme on luontaisesti avoimien alueiden umpeenkasvu.
Tällaisia alueita on maamme suojelupinta-alasta alle 1 %, monet niistä tarvitsevat luonnonhoitoa erittäin kiireellisesti.
Lisätietoja:
suunnittelija Esko Tainio, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut; esko.tainio(at)metsa.fi
projektipäällikkö Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus, Paahde-LIFE-hanke; sanna-kaisa.rautio(at)metsa.fi
- Paahde-LIFE-hanke (www.metsa.fi/paahdelife)
- Uusi arvio – joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen (Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tiedote 8.3.2019, www.ymparisto.fi)
-
Suojelualueiden luonnonhoitovelka on arvioitu: Suojelualueiden luontoarvojen turvaamiseen tarvitaan myös aktiivista luonnonhoitoa (Tiedote, Metsähallitus, 9.4.2019)
