Kuka on Kentänpään eukko ja ketkä ovat hänen ystäviään, entä kuinka Kentänpään eukko neuvoo lapsia? Tämä oli Metsähallituksen kielipesä Máttabieggan lapsille järjestetyn luontokasvatus työpajan juoni tänään Helsingin Keskuspuistossa.
Helsingin saamen kielipesän lapset saivat kuulla Gieddegeašgálgun eli Kentänpään eukon viisaita neuvoja ja tutustua hänen mystisiin ja tutumpiin ystäviin kirkasvetisen puron varrella Keskuspuistossa. Kentänpään eukon neuvot ovat välillä kryptisiä; sananlaskujen, tarinoiden tai arvoitusten muodossa esitettyjä. Siksi on hyvä olla korva tarkkana. Esimerkkinä Kentänpään eukko saattaa kysyä, että mikä on korkeampi kuin tunturi, mutta matalampi kuin variksenmarja.
Puron varrella lymyilivät čáhcerávga (vesiraukka) ja čahkalákkis (lähteenhaltija) ja lisäksi lapset löysivät kaloja, lintuja, marjoja, sieniä ja lihansyöjäkasveja. Čáhcerávgan voi nähdä vain sellaisissa vesissä, minne lapset eivät saa mennä yksin tai luvatta. Čahkalákkis on lähteenhaltija, joka vartioi lähteen aarretta. Se on arka olento. Lähteen aarre on veden puhtaus. Muut vesien asukkaat olivat lapsille tuttuja, kuten taimen, ahven, hauki ja made.
Väinonputki, olbmoborranrássi, vapaasti suomennettuna ”ihmisensyömäkasvi” ja lihansyöjäkasvit kiinnostivat lapsia ja he miettivätkin, että onko Saamenmaalla oikeasti kasveja, jotka voivat syödä ihmisiä? Todellisuudessa saamelaiset ovat käyttäneet purojen ja jokien varsien sekä järvien rantojen väinönputkea lääkitsemiseen. Työpajan lihansyöjäkasvit olivat kihokkeja, joihin hyönteiset tarttuvat ja joutuvat kasvien ravinnoksi.
Työpajan puron vieressä lapset tutustuivat kuukkeliin ja riekkoon. Molemmat mielletään pohjoisen linnuiksi, vaikka kuukkelille sopivaa metsätyyppiä löytyy Keskuspuistostakin. Tänään molemmat kuitenkin vierailivat etelässä pehmoeläinhahmoina.
Kentänpään eukko asuu kentänpäässä mättäällä ja on elänyt siellä jo meidän esivanhempiemme ajoista asti. Hän on viisas ja on pitkän elämänsä aikana nähnyt vaikka mitä. Laajan tietämyksensä avulla Kentänpään eukko neuvoo lapsia kun he sitä tarvitsevat.
Metsähallituksen toiminnan yhtenä vastuuna on luontokasvatus ja saamen kielien tukeminen. Työpaja oli pohjoissaamen kielipesälle erityinen, sillä he saivat kuulla myös inarinsaamea. Kirsi Ukkonen Luontokeskus Siidasta kertoi tarinoita inarinsaameksi ja Metsähallituksen saamenkielinen tiedottaja Pentti Pieski pohjoissaameksi.
Työpaja perustui Kentänpäässä lastennäyttelyyn, joka oli esillä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa Inarissa 7.4.2017- 8.4.2018.
Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Kirsi Ukkonen, Metsähallitus, puh. 0400 479 986, sposti: kirsi.ukkonen(at)metsa.fi
Saamenkielinen tiedottaja Pentti Pieski, Metsähallitus, puh. 040 7696 109, sposti: pentti.pieski(at)metsa.fi