Vuoden 2022 tammikuussa pääkaupunkiseudulle harhautunut, pienimuotoisen mediamylläkän aikaansaanut nuori metsäpeurahirvas oli lähtöisin Suomenselän osakannasta. Peuran alkuperä selvisi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Metsähallituksen yhteisessä tutkimuksessa, joka julkaistiin tiedelehdessä viime viikolla.
Nuori metsäpeura ehti liikkua useamman päivän ajan Helsingissä, ennen kuin se saatiin kiinni kaupungin keskustasta. Peura toipui koettelemuksistaan Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaalassa, josta se siirrettiin Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaan. Sittemmin se vapautettiin luontoon osana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa toteutettua palautusistutusta.
Koska peuran alkuperä oli tuntematon, sen perimä tarkistettiin mahdollisen pororisteymän varalta ennen vapauttamista totutustarhasta. Risteytyminen tunturipeurasta kesytetyn poron kanssa vaarantaa metsäpeuran perimää, eikä perustettavaan uuteen osakantaan haluttu siksi risteymätaustaista yksilöä.
Korkeasaaren eläintarha ja Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutti selvittivät ensin yksilön emälinjan mitokondrio-DNA:sta. Luonnonvarakeskuksen myöhemmin toteuttama koko genomin sekvensointi eli koko perimän selvittäminen vahvisti nuoren uroksen metsäpeuraksi sekä paljasti lisäksi sen, mistä yksilö oli kotoisin. ”Metsäpeura oli lähtöisin Suomenselän osakannasta, johon kuuluvia eläimiä liikkuu muun muassa Ähtärin ja Multian seudulla”, kertoo metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksen Eräpalveluista. ”Tämä sopii hyvin yksiin peurasta Päijänteellä tehtyihin havaintoihin ja sen oletettuun kulkureittiin.”
Genomin sekvensointi tuottaa paljon erilaista tietoa yksilön taustasta, joten sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi metsäpeurakannan levittäytymisen tutkimisessa. Menetelmä on kuitenkin aikaa vievä ja toistaiseksi myös suhteellisen kallis, joten Luonnonvarakeskus ryhtyy kehittämään kevyempää tapaa, jota voidaan käyttää risteymien tunnistamisessa.
”Tekniset työkalut ovat jo melko pitkälle olemassa, mutta meidän täytyy muokata ja kehittää ne kohdelajille sopiviksi”, Helsingin metsäpeuran perimän selvittämistä koordinoinut tutkimusprofessori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta kertoo. ”Myös koneoppimisen hyödyntäminen tarjoaa jatkossa mielenkiintoisia mahdollisuuksia tehostaa näytteiden analysointia.”
Metsäpeurojen mahdollisen risteymästatuksen selvittäminen on tarpeen esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa taustaltaan tuntemattomia yksilöitä halutaan käyttää palautusistutuksen tai eläintarhakannan kantayksilöinä. Samaan aikaan Helsingistä pyydystetystä peurasta otettujen näytteiden kanssa analysoitiin näytteet myös kolmesta muusta yksilöstä, joista kaksi osallistui palautusistutukseen ja yksi oli löytynyt kuolleena metsäpeuran levinneisyysalueen ulkopuolelta.
Nyt julkaistu tutkimus tehtiin Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä osana MetsäpeuraLIFE-hanketta. MetsäpeuraLIFE (2016–2023) oli Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoima, EU:n osarahoittama metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanke. Hankkeessa muun muassa palautusistutettiin metsäpeura eteläiselle Suomenselälle. Lisäksi toteutettiin muita, metsäpeurakantaa hyödyttäviä suojelutoimenpiteitä.
Metsäpeuroja elää Suomessa Kainuussa ja Suomenselällä yhteensä noin 3000 yksilöä. Lisäksi Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen tuntumassa on kummassakin muutaman kymmenen yksilön kokoinen, palautusistutettu osakanta.
Tutkimusartikkelin voi lukea täältä: Pure wild forest reindeer (Rangifer tarandus fennicus) or hybrids? A whole-genome sequencing approach to solve the taxonomical status | Conservation Genetics Resources (springer.com)
Lisätietoja
Tutkimuksen toteuttaminen: Tutkimusprofessori Juha Kantanen, Luonnonvarakeskus (juha.kantanen@luke.fi, +358 29 532 6210)
MetsäpeuraLIFE-hanke ja metsäpeuran perimän turvaaminen: Metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi, Metsähallitus Eräpalvelut (milla.niemi@metsa.fi; +358 40 724 6267, https://www.metsa.fi/projekti/metsapeuralife/)