Pallas–Yllästunturin kansallispuiston Hetta–Pallas-reitistä tulee virallisesti roskaton vuonna 2023. Jatkossa tuvilta tai taukopaikoilta ei enää löydy jäteastioita, vaan kannustamme retkeilijöitä retkeilemään roskattomasti. Mahdolliset roskat voi tuoda luontokeskusten ekopisteisiin.
Tänä vuonna niin puiston huoltajat kuin vaeltajat opettelevat roskatonta retkeilyä. Tavoite roskattomasta Hetta–Pallas-reitistä vuodessa on kunnianhimoinen, mutta haluamme uskoa, että jokainen upeassa kansallismaisemassa kulkeva osallistuu tavoitteen toteuttamiseen!
Miksi roskasäiliöt kerätään nyt pois?
Roskaton retkeily ei ole uusi asia, vaan siitä on puhuttu ja sitä on pyritty edistämään jo vuosikymmeniä. Monissa eteläisen Suomen kansallispuistoissa ei reiteillä eikä tulentekopaikoilla ole jäteastioita, vaan jätteet tuodaan repussa ekopisteisiin. Myös Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa osa matkailukeskusten lähellä olevista kohteista on jo roskattomia.
Pallas–Yllästunturin kansallispuiston viime vuonna toteutetusta kävijätutkimuksesta ilmeni vastaajien toive, että roskattoman retkeilyn periaatteita tulisi korostaa entisestään. Osa kävijöistä piti ristiriitaisena sitä, että roskattoman retkeilyn periaatteita tulisi noudattaa, mutta reittien varrella on kuitenkin tarjolla jätepisteet.
Puiston pohjoisosassa, jossa Hetta–Pallas-reitti sijaitsee, yhä noin kolmannes vastaajista (30 %) oli puistossa ensimmäistä kertaa. Kävijämäärien kasvaessa roskattoman retkeilyn vaihtoehtona olisi ennestään lisätä jätepisteitä. Kuitenkin Pallas–Yllästunturin kansallispuiston maine Suomen suosituimpana puistona velvoittaa myös Metsähallitusta edistämään kestävää retkeilyä.
Reppu on roskis
Päiväretken pikkupussukat kulkevat jo nykyisin helposti repussa edestakaisin ja löytävät tiensä lajittelupisteisiin. Tiedetään, että roskattoman retkeilyn ansiosta retkikohteiden kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet, vaikka kävijämäärät ovat kasvaneet. Jokaisen retkeilijän pienillä toimilla on isoja vaikutuksia.
Hyvällä suunnittelulla retkellä syntyvän roskan määrän voi minimoida. Omassa repussa mahdolliset roskat kulkeutuvat pienimmällä kuormituksella pois maastosta. Kuivakäymälässä roska on ongelma, sillä roskien takia muuten kompostoituva biojäte päätyy sekajätteeksi ja kuljetettavaksi Ouluun asti. Myöskään luonto ei ole jätteiden piilopaikka, joten kivien alle ei kannata roskia piilottaa. Vuosittain Hetta–Pallaksen tuvilta ja taukopaikoilta kuljetetaan suuri määrä sekajätettä, joka pääasiassa on ruoka-aineiden muovi- ja pahvipakkauksia. Jätteiden kuljettaminen kuluttaa luontoa ja aiheuttaa päästöjä maailman puhtaimpaan ilmaan.
Tänä vuonna pääpaino on roskattomaan retkeilyyn ohjaamisessa ja tiedottamisessa. Hetta–Pallas-reitin varrella oleville tuville ja taukopaikoille viedään kesän aluksi roskattomaan retkeilyyn opastavia kylttejä. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston Facebook-sivuilla viestitään aiheesta heinäkuun alusta alkaen. Toivomme, että kansallispuiston seuraajat ja reitillä retkeilevät osallistuvat jakamalla aihetta ja omia roskattoman retkeilyn vinkkejä eteenpäin.
Tartu haasteeseen ja kannusta kanssaretkeilijätkin pitämään huolta upeasta kansallispuistostamme ja tekemään HettaPallas-reitistä roskattoman!
#RetkiEtiketti #PallasYllästunturinKansallispuisto
Lisätietoja:
Kenttäpäällikkö Inari Ylläsjärvi, Metsähallituksen Luontopalvelut, inari.yllasjarvi(at)metsa.fi, puh. 040 158 1760
roskaton retkeily: