Hossan muutos retkeilyalueesta kansallispuistoksi on nostanut merkittävästi niin kohteen käyntimääriä kuin paikallistaloudellisia vaikutuksia. Uusi kävijätutkimus piirtää myös profiilin Hossan löytäneille uusille retkeilijöille ja heidän toiveilleen.
Hossan retkeilijöitä haasteltiin kävijätutkimukseen kesällä 2017 ja kevättalvella 2018. Vastanneita oli vajaa 400.
– Tämän tutkimuksen perusteella tyypillinen Hossan kävijä on 55–64-vuotias, korkeakoulutettu nainen. Hän on Oulusta ja retkeilee Hossassa puolisonsa kanssa. Noin kolmen vuorokauden reissulla hän koluaa kansallispuistoa patikoiden ja hän haluaa nähdä ainakin Värikallion ja Julma-Ölkyn, kuvailee puistonjohtaja Sari Alatossava.
Vuonna 2017 Hossan retkeilyalueen muututtua kansallispuistoksi käyntimäärä tuplaantui. Viime vuonna kansallispuiston käyntimäärä tasaantui hiukan mutta pysyi edelleen 100 000:ssa. Uudet kävijät näkyvät tutkimuksessakin: lähes 70 % vastaajista oli käymässä alueella ensimmäistä kertaa.
Hossan retkeilyalueen muuttuminen kansallispuistoksi on kolminkertaistanut kohteen paikallistaloudellisen merkityksen. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2017 reilu 7,4 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukset olivat noin 82 henkilötyövuotta. Sen lisäksi, että kävijöiden määrä on noussut, retkeilijät kuluttavat matkallaan keskimäärin enemmän kuin ennen. Kulutus päivää kohden on kasvanut yli kolmanneksen (vrt. vuoden 2011–2012 kävijätutkimus). Paikallisista palveluista ihmiset kertoivat sijoittaneensa eniten majoittumiseen.
Palveluiden laatu koettiin pääosin kiitettäväksi, mutta kävijät kaipasivat alueelle lisää paikallisten tuotteiden ja ruuan myyntipisteitä ja majoituspalveluita.
–Allekirjoitan itsekin matkailijoiden toiveet, ja näen, että Suomussalmen kunnan parhaillaan Hossaan suunnittelema monitoimitalo olisi vastaus aika moneen. Monitoimitaloon tulisi kauppa ja kahvila, muita työtiloja ja samaan yhteyteen kunta etsii myös mahdollista majoituspuolen toimijaa, kertoo hossalainen yrittäjä Maija Daly.
Itse kansallispuistoon liittyvistä palveluista kriittistä palautetta sai muun muassa Julma-Ölkyn tie, jota onkin jo kesän 2017 jälkeen peruskorjattu. Palautetta tuli myös opasteista ja jätehuollosta.
–Kansallispuiston opasteita lisätään tulevina vuosina. Samoin meillä on varmasti edelleen terästettävä viestintäämme roskattoman retkeilyn periaatteista. Se mikä luontoon viedään, jaksetaan myös kantaa sieltä pois, Sari Alatossava korostaa.
Kaiken kaikkiaan Hossan-matka teki kävijöilleen paljon hyvää. Kävijätutkimukseen vastanneet kokivat niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisen hyvinvointinsa lisääntyneen käynnin aikana.
–Metsähallitus jatkaa kansallispuiston kehittämistä. Ensi kesänä laajennetaan suositun Julma-Ölkyn parkkipaikkaa ja lisätään myös Ölkyn huussikapasiteettia. Tämän lisäksi panostamme edelleen Hossan esteettömiin palveluihin rakentamalla lisää esteettömiä laitureita, puistonjohtaja kertoo.
- Kävijätutkimus:https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2367
Hossan kävijätutkimus tehtiin osana EU:n Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelman rahoittamaa hanketta Apply Skills and Conserve our Environment with New Tools (ASCENT).
Lisätietoja:
puistonjohtaja Sari Alatossava, Metsähallitus, Pohjanmaan–Kainuun Luontopalvelut, sari.alatossava(at)metsa.fi, p. 040 801 4044.