Yhteistiedote Metsähallitus ja WWF Suomi
Suomessa on tänä kesänä havaittu kolme onnistunutta naalin pesintää Enontekiön tunturialueella. Pentuja on löydetty kolmesta pesästä yhteensä ainakin yhdeksän. Tämä kesä on kolmas peräkkäinen, kun äärimmäisen uhanalaisen naalin pentuja syntyy Suomessa. Naalin paluu Suomen luontoon on pitkän työn tulos.
Vuonna 2022 naali pesi onnistuneesti ensimmäistä kertaa yli 25 vuoteen Suomessa, ja viime vuonna pesintöjä oli ennätykselliset viisi. Pesintöjen lisäksi tänä vuonna on tehty naalihavaintoja eri tunturialueilta Enontekiöltä ja Utsjoelta.
– Varmuudella ainakin yksi naalien pesintäyritys epäonnistui tänä kesänä, kun ketut valtasivat pesän, johon naali viime vuonna teki pennut. Tunturialueille levinneet ketut ovat naalin pahin kilpailija, joka esimerkiksi valtaa naalille sopivia pesäpaikkoja, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa naalin suojelusta Suomessa.
– Tänä vuonna syntyneiden naalinpentujen määrä oli viime vuotta pienempi, sillä naalien luontainen pääravinto, myyrät ja sopulit, olivat vähissä. Olemme yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa tarjonneet naaleille lisäruokaa usean vuoden ajan. Naalin ruokinta-automaattien merkitys on erityisen suuri heikkoina myyrävuosina, sanoo ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:stä.
Naalin suojelutyö on käytännössä:
- Naalien lisäruokintaa. Metsähallitus ja WWF ylläpitävät naalin tärkeimmillä esiintymisalueilla ruokinta-automaatteja, jotka tukevat ennen kaikkea pentujen selviämistä ensimmäisestä talvesta ja auttavat aikuisia naaleja pysymään parhailla reviireillä myös heikkojen myyrävuosien yli. Automaatit on rakennettu niin, ettei kettu pääse hyödyntämään niiden tarjontaa.
- Kettujen metsästystä pohjoisilla tunturialueilla.
- Norjan naalinsuojeluhanke on vapauttanut tarhaoloissa syntyneitä luonnonnaalien pentuja luontoon, parina viime vuotena myös Suomen rajan tuntumaan. Osa näistä vapautetuista naaleista asuttaa nyt myös Suomen puolella olevia pesiä.
- Naalin pesäpaikkojen vuosittaisia tarkastuksia. Metsähallituksen Luontopalvelut, WWF ja vapaaehtoiset inventoivat vuosittain naalin aiempia pesäpaikkoja, jotta mahdolliset pesinnät havaitaan. Naalin vanhoja pesäpaikkoja tunnetaan Suomen tunturialueilta satoja.
- WWF ylläpitää ympäristöministeriön tuella naalityöryhmää, joka kokoaa yhteen naalin suojelussa keskeiset tahot.
Ruotsissa ja Norjassa naalinpentuja on Suomea enemmän
Suojelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Naali ei tunne maiden rajoja, rajat ylittävä yhteistyö on elinehto kannan elpymiselle. Ruotsissa naaleilla on tänä kesänä tämänhetkisen tiedon mukaan vähintään 39 pesintää, tiedot varmistuvat myöhemmin. Paras tilanne naaleilla on Norrbottenin eteläisellä Arjeplogsfjelletin tunturialueella, jossa on hyvä myyrävuosi. Käsivarren lähialueella Ruotsissa naaleilla puolestaan on tänä kesänä neljä pesintää.
Norjassa naaleilla on alustavien tietojen perusteella 58 pesintää ja noin 238 pentua. Paras tilanne eteläisemmillä tunturialueilla, joissa myyrävuosi on ollut pohjoista parempi.
Pohjoismainen naalikanta oli pienimmillään 2000-luvun alussa, jolloin kanta-arvio oli vain 40–60 aikuista yksilöä. Tällä hetkellä Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteisen naalikannan kooksi arvioidaan noin 550 aikuista naalia. Suomessa arvioidaan liikkuvan vuosittain 10–20 naalia, ja havaintojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
Felles fjellrev – Together for the arctic fox EU:n Interreg Aurora -hankerahoitus turvaa naalin suojelun 2024-2026
- EU:n Interreg-Aurora rahoituksen avulla viranomaiset, yliopistot ja luonnonsuojelujärjestöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa jatkavat ja kehittävät pitkään tehtyä naalin yhteispohjoismaista suojelutyötä. Suomesta mukana hankekumppaneina ovat Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF Suomi.
- Rahoitus varmistaa äärimmäisen uhanalaisen naalin suojelun eteen tehtävän työn Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti.
- Saadun rahoituksen avulla jatketaan ja kehitetään onnistuneita pohjoismaisia suojelutoimia: mm. naalin lisäruokintaa eli ruokinta-automaatteja naalien ydinalueilla, ketun metsästystä tunturialueilla ja tarhassa kasvaneiden naalien vapautuksia luontoon. Ilman aktiivista suojelua naali uhkaa kadota Fennoskandian alueelta.
Hankerahan avulla Metsähallitus mm. jatkaa ja kehittää naalin lisäruokintaa, metsästää kettuja tunturialueilla yhteistyössä paikallisten vapaaehtoisten metsästäjien ja poromiesten kanssa, tekee naalikannan seurantaa ja kerää naalien DNA- ja terveyteen liittyviä näytteitä. WWF järjestää hankkeessa tiedotuskampanjan kalastajien ja retkeilijöiden jätehuollon tärkeydestä. Maastoon jätetyt kalanperkeet ja ruuantähteet helpottavat naalin pahimman kilpailijan ketun selviämistä tunturipaljakalla.
Aiheesta aiemmin:
- Tiedote 21.3.24 naalin suojelutyön saamasta EU-rahoituksesta: Naalin pelastaminen pohjolassa jatkuu: Suomi, Ruotsi ja Norja saivat rahaa työhön EU:lta
- Katso video (instagram.com), missä tutustutaan naalin suojelutyöhön käytännössä huhtikuussa 2024.
- Tiedote 19.9.23 naalin pesinnöistä kesällä 2023 Iloisia uutisia: naalinpentuja löytyi Pohjois-Lapista lisää
Lisätietoja
- Hankkeen verkkosivut: Felles fjellrev (fellesfjellrev.se, på svenska)
