Metsähallituksen perustamilla jatkuvan kasvatuksen havaintoalueilla käynnistetään tänä keväänä uusia seurantoja ja tutkimusta. Havaintoalueilla selvitetään muun muassa jatkuvapeitteisen metsätalouden vaikutuksia metsän uudistumiseen, metson soitimeen sekä puunkorjuun tuottavuuteen.
Metsähallituksen perustamat 5000 hehtaarin laajuiset jatkuvan kasvatuksen havaintoalueet sijaitsevat Rautavaaralla, Suomussalmella sekä Savukoskella. Luonnonvarakeskus on perustanut alueille pysyviä koealoja, joiden avulla seurataan muun muassa jatkuvan kasvatuksen menetelmillä käsiteltyjen metsien uudistumista ja taimiaineksen syntymistä.
Tänä keväänä kaikilla kolmella havaintoalueilla aloitetaan uutena myös metson soidinpaikkojen tarkastukset sekä puunkorjuun tuottavuutta selvittävät tutkimukset.
“Metson soidinpaikkojen tarkastuksilla selvitetään, ovatko alueilla tiedossa olevat metson soitimet toimivia. Samalla pyritään selvittämään soitimelle osallistuvien metsokukkojen määrä”, kertoo Metsähallituksen kehityspäällikkö Hannu Tolonen. Soidinpaikkojen seurantoja jatketaan vuosittain ja mikäli alueilta löytyy uusia soitimia, ne otetaan seurannan piiriin. Vertailuaineistona käytetään lähialueiden soitimia.
Havaintoalueille on perustettu myös riistakolmiota, joita hyödynnetään metsäkanalintujen seurannoissa. Metsäkanalinnuille otollisia elinympäristöjä seurataan lisäksi laserkeilausaineistojen avulla. “Laserkeilausaineistoista pystytään hilakohtaisesti tunnistamaan metsäkanalinnuille otollisia elinympäristöjä. Muutaman vuoden välein tehtävä laserkeilaus tulee olemaan kustannustehokas tapa seurata, miten erilaiset metsienkäsittelytavat vaikuttavat metsäkanalintujen elinympäristöjen säilymiseen ja kehittymiseen”, kertoo Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Kalle Eerikäinen.
Havaintoalueiden metsät on jaettu seitsemään käsittelyvyöhykkeeseen, joissa käytetään erilaisia jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Viime vuonna alueilla tehtiin jo poimintahakkuita. Tänä kesänä tehdään myös pienalakasvatusta ja suojuspuuhakkuita, sillä Luonnonvarakeskus on perustanut koealametsiköitä myös näille vyöhykkeille.
Alkukesästä havaintoalueilla käynnistyy myös korjuumenetelmien tuottavuustutkimus. Metsätehon toteuttamassa tutkimuksessa selvitetään puunkorjuun tuottavuutta käytettäessä jatkuvan kasvatuksen erilaisia hakkuutapoja.
Havaintoalueiden avulla halutaan tutkimustietoa ja käytännön kokemusta jatkuvan kasvatuksen eri menetelmien soveltuvuudesta erilaisilla kasvupaikoilla ja eri maantieteellisillä alueilla.
Metsähallitus on käyttänyt jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä aiemmin varsinkin retkeilyalueilla sekä maisema- ja muilla erityiskohteilla. Nykyään jatkuvapeitteisiä metsänkäsittelytapoja sovelletaan myös talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä ja erityisesti turvemailla. “Olemme jo lisänneet uuden strategian ja omistajapoliittisten linjausten mukaisesti jatkuvan kasvatuksen osuutta uudistusluonteisissa hakkuissa. Jatkuvan kasvatuksen soveltuvuudesta eri maantieteellisillä alueilla, kasvupaikoilla ja käyttökohteilla kaivataan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Tällä hetkellä tavoitteenamme on saada havaintoalueilla käyntiin myös monimuotoisuuteen liittyvää tutkimusta”, toteaa Eerikäinen.
Lisätietoja:
Suunnittelupäällikkö Kalle Eerikäinen, Metsähallitus Metsätalous Oy, puh. 040 610 3367
Kehityspäällikkö Hannu Tolonen, Metsähallitus Metsätalous Oy, puh. 0400 130 603
Tiedote 17.3.2021: Työ vasta alussa: Metsähallitus jatkaa jatkuvan kasvatuksen seurantaa ja tutkimusta