Eri sidosryhmät pääsivät ottamaan kantaa valtion maiden ja vesien käyttöön, kun Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan luonnonvarasuunnittelussa järjestettiin ensimmäiset työpajat. Osallistujat painottivat yhteensovittamisen merkitystä ja tunnistivat luonnonvarojen käyttöön liittyviä jännitteitä. Luonnonvarasuunnittelussa määritellään valtion maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin käyttöä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Kolmen maakunnan yhteinen luonnonvarasuunnittelu eteni lokakuun alussa suunnitellusti, kun yhteistyöryhmiin kutsutut sidosryhmät kokoontuivat työpajoihin Kainuussa ja Pohjanmaalla. Yhteistyöryhmät on koottu noin 60 organisaation edustajista ja niissä ovat edustettuina viranomaistahot, elinkeinot, luonnonsuojelu, harrastajaryhmät ja nuoret. Luonnonvarasuunnittelun toteuttaa Metsähallitus yhdessä sidosryhmien kanssa.
– Luonnonvarasuunnittelu on strateginen prosessi, jossa tuodaan yhteen nykyiset intressit ja sovitetaan ne yhteen suunnitelmaan. Mukana tulee olla vahvasti kestävyys, ylisukupolvisuus, ennakointi ja nuorten ääni, sanoo Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnittelun ohjausryhmän puheenjohtaja, aluejohtaja Pirkko Siikamäki Metsähallituksen Luontopalveluista.
Työpajoissa pohdittiin, millaisia muutoksia alueen valtion mailla ja vesillä tapahtuu seuraavien viiden vuoden aikana ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia ne tuovat alueelle. Heti kävi myös selväksi, että luonnonvarasuunnittelussa ollaan suurten, kauaskantoisten kysymysten äärellä. Esille nousi esimerkiksi se, miten varmistetaan raaka-aineen riittävä saatavuus samalla, kun irtaudumme fossiilitaloudesta. Osallistujat pohtivat myös, miten ilmastonmuutos ja hiilensidonta huomioidaan. Työpajoissa todettiin, että monimuotoisuus ja monikäyttöisyys on huomioitava kaikessa luonnonvarojen käytössä ekologisella ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Haastetta tuovat erilaiset näkemykset siitä, mitkä toimenpiteet ovat tehokkaita monimuotoisuuden lisäämisen kannalta.
Osallistujat painottivatkin yhteensovittamisen, yhdessä oppimisen ja keskinäisen kuuntelun merkitystä. Riskiksi tunnistettiin tilanteet, joissa keskustelua dominoi vain yksi tai muutama näkökulma. Osallistujat tunnistivat myös, että onnistunut lopputulos vaatii vastaantuloa kaikilta osapuolilta. Metsähallitukselta sidosryhmät odottavat aktiivista otetta ja suunnan näyttämistä sekä tarvittaessa valmiutta tarkastella omaa toimintaa.
Työpajojen ilmapiiri oli vapautunut ja keskusteleva.
– Jäi sellainen tunne, että ollaan oikeasti vaikuttamassa suunnitelman sisältöön, kertoo Tuomo Mikkonen Suomen Metsäkeskuksesta.
– On hienoa, että nuoret on otettu vahvasti mukaan luonnonvarasuunnitteluun. Mehän tämän suunnitelman kanssa tulemme elämään, sanoo Sami Kemi Pohjois-Pohjanmaan liiton nuorisovaltuusto POPnuvasta.
Seuraavat työpajat järjestetään marraskuussa, jolloin aletaan hahmottaa luonnon käytön tavoitetilaa vuosille 2023–2028. Syksyn aikana keskustellaan myös muun muassa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Nuoret ovat vahvasti mukana yhteissuunnittelussa, ja heille järjestetään oma työpaja. Sidosryhmien lisäksi yksittäisille kansalaisille avataan myöhemmin syksyllä mahdollisuus esittää kantansa luonnonvarasuunnitteluun.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Pasi Korhonen, Metsähallitus: pasi.korhonen@metsa.fi, 040 158 9412
Aluejohtaja Pirkko Siikamäki, Metsähallitus, Luontopalvelut: pirkko.siikamaki@metsa.fi, 040 827 5457
Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnittelu