Suomessa – soiden, järvien ja rantojen maassa – on paljon sellaisia luontotyyppejä, joissa vesi on tärkeä tekijä. Kosteikkoluontoon kuuluvat sekä pienet purot ja suonsilmäkkeet että järvien ja Itämeren rannat. Metsähallitus hoitaa ja kunnostaa monia arvokkaita kosteikkoja.
Kosteikot ovat monimuotoisen eläin- ja kasvilajiston suojapaikkoja, mutta ne suojaavat myös ihmisiä rannikoilla myrskyiltä ja tulvilta ja varastoivat sade- ja sulamisvesiä sisämaassa. Ne sitovat hiiltä ja tarjoavat puhdasta vettä ja luonnonantimia.
Kosteikot ovat maailman uhanalaisimpia elinympäristöjä, joista yli puolet on kadonnut ihmisen toiminnan seurauksena viimeisen sadan vuoden aikana. Monet kosteikot myös meillä voivat huonosti. Suomessa tavoitteena on erityisesti kosteikkojen kunnostaminen.
Monta uhkaa kohdistuu kosteikkoihin…
Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden tuore arvio valmistui joulukuussa 2018. Erilaisia luontotyyppejä on vajaat 400, ja niistä 48 % arvioitiin uhanalaisiksi. Suomen ympäristökeskuksen johdolla tehdyssä selvityksessä suurimmiksi uhanalaistumisen syiksi arvioitiin metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus ja rakentaminen sekä vesien rehevöityminen, jota ilmastonmuutos nopeuttaa.
Kaikista luontotyypeistä suurimman katoamisuhan alla ovat perinneympäristöt kuten ranta- ja suoniityt. Karja laidunsi niillä ennen, ja nämä alueet ovat kasvi- ja hyönteislajistoltaan luontomme aarreaittoja. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet ja suoluontotyypeistäkin yli puolet on katoamassa.
Purojen ja soiden tilaa heikentävät ojitukset. Vesistöt liittyvät toisiinsa ja niiden tilan parantaminen edellyttää koko valuma-alueen kattavia ratkaisuja.
…mutta suojelukeinoja löytyy
Metsähallitus turvaa kosteikkojen säilymistä valtion mailla monipuolisesti. Pienet latvavedet ovat herkimpiä metsätalouden toimille, ja Metsähallitus Metsätalous Oy kiinnittää niiden suojeluun erityistä huomiota valtion monikäyttömetsissä. Valumavesien kiintoainesten ja ravinteiden huuhtoutumista puroihin pyritään ehkäisemään muun muassa käyttämällä riittäviä suojavyöhykkeitä. Purojen kunnostuksessa autetaan puolestaan vaelluskaloja lisäämällä soraa kutupaikoiksi ja palauttamalla puroja alkuperäisiin uomiin. Metsähallituksen Eräpalvelut on poistanut kalojen vaellusesteitä.
Metsähallitus on maailmanlaajuisesti arvostettu soiden ennallistamisen pioneeri. Suojelualueilla Metsähallituksen Luontopalvelut on ennallistanut soita eli palauttanut niitä lähemmäs luonnontilaa jo 30 vuoden ajan tukkimalla ojia. Luonnonsuojelun high-techiä ovat pitkäaikaisseurannat, joiden avulla kehitetään menetelmiä edelleen. Viime aikaiset tulokset ovat mm. osoittaneet ennallistamisen palauttavan soiden luontaisen kyvyn sitoa ravinteita ja vähentää näin pitkällä aikavälillä ravinnekuormitusta alapuolisissa vesistöissä.
tilaa pyritään parantamaan myös uusien menetelmien avulla. Esimerkiksi talousmetsien kunnostusojituksessa voidaan nykyisin ohjata vesi ojista sellaiselle lähisuolle, joka kärsii kuivumisesta. Toimenpiteestä hyötyvät sekä uudelleen vettyvän suon lajisto että alapuoliset vesistöt, kun ojia pitkin valuvat ravinteet pidättyvät suolle.
Kosteikot ovat vesilintujen tärkeitä pesimä- ja muuttoalueita, ja sen myötä tärkeitä myös metsästäjille. Esimerkiksi riekko on arvostettu saalislaji, jonka kanta on kuitenkin taantunut. Metsähallituksen Eräpalvelut on viime vuosina kunnostanut riekoille ja hanhille suoalueita metsästyslupatuloilla yli 3 000 ha ja perustanut riistakosteikkoja yli kymmenen vuoden ajan. Eri puolille maata on rakennettu 30 avovesikosteikkoa vesilinnuille, ja kosteikkojen yhteenlaskettu ala on noin 200 hehtaaria.
EU-rahoituksesta apua
Metsähallituksen luonnonsuojelutyössä merkittävä osuus on LIFE-rahaston suurhankkeilla. Hankkeiden avulla kohdennetaan vuosittain miljoonia euroja kosteikkojen turvaamiseen. Tämä tuo myös työtä kymmenille urakoitsijoille etenkin maaseudulla.
FRESHABIT LIFE IP -hankkeessa kunnostetaan 31 kumppanin voimin järviä, virtavesiä ja soita kahdeksalla hankealueella.
Hydrologia-LIFE-hanke puolestaan ennallistaa 5 000 hehtaaria soita ja kunnostaa yli 30 km puroja. Metsähallitus Metsätalous Oy ja muita metsätalousalan kumppaneita osallistuu hankkeeseen myös kehittämällä menetelmiä, joiden avulla voidaan huomioida ennallistamista kaipaavat kohteet kunnostusojituksen yhteydessä. Koululaisille valmistui Liminganlahden luontokeskukseen Kosteikkopeli, joka johdattaa kokeilemaan, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat koko vesistön valuma-alueella.
Perinneympäristöt vaativat jatkuvaa hoitoa. Metsähallituksen Luontopalvelut on perinneympäristöjen hoidon suurin järjestäjä Suomessa ja tekee mm. laidunsopimuksia karjanomistajien kanssa. Merenrantoja uhkaa umpeenkasvu, kun ruovikot ja kurtturuusu valtaavat alaa. Hiekkarantojen tilannetta voidaan parantaa poistamalla näitä kasveja, ja ihmisillekin on taas tilaa paistattaa päivää. Raivausta tehdään sekä konetyönä että vapaaehtoisten voimin talkoissa. Uusi Rannikko-LIFE-hanke jatkaa aiempien hankkeiden työtä.
Suomen 49 Ramsar-aluetta kuuluvat myös Naturan 2000-verkostoon. Niiden yhteispinta-ala on 7 858 km². Kansainvälisesti tunnetuimpia Ramsar-alueitamme ovat Siikalahti Parikkalassa ja Perämeren rannikon Liminganlahti, jonka yhteydessä toimiva Liminganlahden luontokeskus on Suomen kosteikkokeskus.
Maailman kosteikkopäivää on vietetty 2. helmikuuta vuodesta 1997. Pohjoismaat ja Baltian maat viettävät kosteikkopäivää loppukesästä, joka soveltuu paremmin mm. yleisötapahtumille.
- Lisätietoa Maailman kosteikkopäivästä: Asiakasneuvoja Heli Suurkuukka, puh. 040 832 1781
- Liminganlahden luontokeskus (www.luontoon.fi/liminganlahdenluontokeskus)
Hydrologia-LIFE (www.metsa.fi/hydrologialife):
- Riekkosuon kunnostaminen
- Kosteikkopeli koululaisille Liminganlahden luontokeskuksessa
- Tietoa Hydrologia-LIFE-hankkeesta: projektipäällikkö Tuomas Haapalehto, puh. 0206 39 5062; Metsätalous Oy hankekumppanina: ympäristöasiantuntija Eeva-Liisa Jorri, puh. 0206 39 4413.
Esteet pois -hanke (www.eraluvat.fi/erapalvelut/hankkeet/esteet-pois.html)