Kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna 3,55 miljoonaa kertaa. Suosituimpia käyntimääriltään olivat vuonna 2022 Pallas–Yllästunturin, Urho Kekkosen, Nuuksion, Kolin ja Pyhä–Luoston kansallispuistot. Kaikkien kansallispuistojen yhteenlaskettu käyntimäärä on tasoittunut pandemian nostamista kysyntähuipuista, mutta kävijät ovat aiempaa tyytyväisempiä kansallispuistovierailuihinsa.
Koronavuosina 2020–2021 Suomen kansallispuistojen käyntimäärät lisääntyivät erittäin nopeasti ympäri maata, kun suomalaiset joukolla löysivät oman maansa luontokohteet. Vuonna 2022 huippuvuosien käyntimääriä ei enää saavutettu, vaan vuoteen 2021 verrattuna kansallispuistojen yhteenlaskettu käyntimäärä väheni 12 prosenttia.
“Vuosi 2022 oli jo kolmas peräkkäinen poikkeusvuosi. Vuosi alkoi vilkkaana erityisesti pohjoisen Suomen kansallispuistoissa, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti tilannetta keväällä. Taloudellinen epävarmuus ja polttoaineiden kohonneet hinnat vaikuttivat kuluttajien käyttäytymiseen. Erityisesti kansallispuistoihin, jotka sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista tai kaukana saaristossa, tehtiin aiempaa vähemmän vierailuja. Loppuvuotta vauhditti Lapissa hyvin sujunut joulumatkailu”, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Käyntimääriään vuoteen 2021 verrattuna kasvattivat esimerkiksi Päijänteen, Tammisaaren saariston ja Torronsuon kansallispuistot.
Kansallispuistojen käyntimäärät jatkavat pitkän aikavälin kasvua
Kansallispuistojen käyntimäärissä on nousua 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, eli aikaan ennen pandemiaa. Tämä on linjassa pitkän aikavälin kasvutrendin kanssa: Kansallispuistokäyntien määrä on kasvanut vuoden 2000 vajaasta miljoonasta käynnistä (0,83 milj.) 3,2 miljoonaan käyntiin vuonna 2019. Kysynnän kasvun lisäksi taustalla vaikuttaa kansallispuistojen määrän nousu.
Suosituimpia käyntimääriltään vuonna 2022 olivat Pallas–Yllästunturin, Urho Kekkosen, Nuuksion, Kolin ja Pyhä–Luoston kansallispuistot. Lisää Pallas–Yllästunturin kansallispuiston suosiosta voi lukea virkistyskäyttöpäällikkö Pekka Sulkavan blogikirjoituksesta (linkedin.com).
Kävijöiden tyytyväisyys ennätystasolla
Kansallispuistoissa tehtyjen kävijätutkimusten mukaan ihmiset arvostavat luontokokemuksiaan ja ovat erittäin tyytyväisiä kansallispuistojen palveluihin ja retkeily-ympäristöön. Asteikolla 1–5 asiakkaiden tyytyväisyys on 4,43, mikä on paras lukema, joka koskaan on annettu.
”Olen ylpeä siitä, että asiakastyytyväisyytemme on näin korkealla tasolla. Olemme viime vuosien aikana lisärahoituksen avulla kunnostaneet ja kehittäneet kansallispuistojen palvelurakenteita. Asiakkaiden palautteen perusteella olemme tehneet työmme hyvin”, Jansson iloitsee.
Monenlaisia hyvinvointi- ja taloushyötyjä
Kansallispuistoista on monenlaisia hyötyjä lähialueiden palveluja tuottaville yrityksille sekä kävijöiden hyvinvoinnille ja kansanterveydelle. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön tuomat paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2022 olivat 275 miljoonaa euroa ja vaikutukset työllisyyteen 2166 henkilötyövuotta.
Kansallispuistoilla on tutkitusti merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä: Kävijät arvioivat kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 100 euron arvoiseksi käyntiä kohti. Kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella voidaan arvioida kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2022 vierailleiden henkilöiden kokemiksi terveysvaikutuksiksi noin 355 miljoonaa euroa.
– Myös kansallispuistojen reittien ja palvelurakenteiden kunnostaminen on lisännyt urakoitsijoiden ja luontomatkailuyritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Jotta kansallispuistojen yhteiskunnalliset vaikutukset kasvavat ja pysyvät hyvinä myös tulevaisuudessa, on tärkeää huolehtia riittävistä resursseista toimintaamme, Henrik Jansson sanoo.
Metsähallituksen Luontopalvelut julkaisi hallitusohjelmatavoitteensa viime viikolla. Lue lisää Henrik Janssonin blogista (linkedin.com)
Metsähallitus julkaisi tänään 25.1.2023 tiedot vuoden 2022 käyntimääristä kansallispuistoissa, retkeilyalueilla, historiakohteilla ja muissa suosituissa, seurannan piirissä olevissa kohteissa.
Fakta:
- Suomessa on 41 kansallispuistoa. Metsähallitus hoitaa kaikkia kansallispuistoja.
- Tuorein kansallispuisto on Sallan kansallispuisto, joka perustettiin 2022.
- Metsähallitus julkistaa vuosittain käyntimäärät kansallispuistoista, retkeilyalueista, erämaa-alueista, historiakohteista ja muista suojelualueista sekä asiakaspalvelupisteistä.
- Käyntimääriä seurataan pääsääntöisesti elektronisilla kävijälaskureilla, joiden avulla saadaan tietoa eri reittejä tai maastopalveluja käyttävistä vierailijoista.
- Metsähallitus selvittää vuosittain kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset 63 eri kohteelta.
- Vuonna 2022 paikallistaloudellisesti merkittävimmät puistot olivat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (71,0 milj. euroa), Urho Kekkosen kansallispuisto (44,7 milj. e), Oulangan kansallispuisto (25,3 milj. e), Kolin kansallispuisto (24,3 milj. e) ja Pyhä–Luoston kansallispuisto (18,3 milj. e).
- Kansallispuistot ovat merkittävä liikuntapaikka suomalaisille ja niissä liikutaan pääosin omin voimin. Tieto liikkumisesta on kerätty jo 38 kansallispuistosta. Kun kuljettu matka kerrotaan kyseisten puistojen käyntimäärillä, liikkuivat kävijät vuonna 2022 yhteensä 39,4 miljoonaa kilometriä. Tämä on noin 982 kertaa maapallon ympäri.
Sivuiltamme löytyy lisää tietoja käyntimääristä.
Julkaisemme tänään 25.1.2025 myös alueellisia tiedotteita aiheesta: luontoon.fi/uutiset.https://www.luontoon.fi/uutiset
Lisätietoja:
Kokonaiskuva ja rahoitus: Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, 0400 328 759
Alueittain virkistyskäyttöpäälliköt (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@metsa.fi):
Rannikko- ja saaristoalue (ml. pääkaupunkiseutu): Joel Heino, 040 6210673
Itä-Suomi: Matti Hovi, 040 534 8931
Sisä-Suomi: Tuula Peltonen, 0400 924 534
Pohjanlahti (ml. Syöte) ja Koillismaa-Kainuu: Sari Alatossava, 040 801 4044
Peräpohjola: Hely Juntunen, p. 0400 219 287
Tunturi-Lappi: Pekka Sulkava, 0400 815 660
Pohjois-Lappi: Pirjo Seurujärvi, 0400 125 782
Käyntimäärät ja niiden valtakunnallinen kehitys: virkistyskäytön erityisasiantuntija Liisa Kajala, 0400 233 571