Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kymmenen prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kansallispuistokävijöiden lähiseudulle jättämän rahankäytön vaikutus kasvoi 15 %, ja heidän itsensä arvioima käyntien terveyshyöty on 310 miljoonan euron arvoinen. Samaan aikaan kun kansallispuistoja hoitava Metsähallitus iloitsee kansallispuistojen suosiosta, Metsähallitusta huolettaa varojen riittävyys kansallispuistojen ja historiakohteiden hoitoon ja kunnostukseen. Kohteiden hyvä kunto on edellytys luontomatkailun edistämiselle ja kohteiden arvojen turvaamiselle.
Kansallispuistojen vahva nousu jatkui vuonna 2017 koko maassa. Kansallispuistojen käyntimäärä nousi edellisestä vuodesta 10 % ja vaikka noususta jätettäisiin pois uusi kansallispuisto Hossa, nousua on 6 prosenttia. Hossa oli aiemmin valtion retkeilyalue, ja sen kansallispuistostatus lisäsi sen käyntimääriä lähes 100 % edellisvuoteen verrattuna. Muut suurimmat nousijat olivat Urho Kekkosen, Repoveden, Kolin, Pallas-Yllästunturin, Syötteen ja Selkämeren kansallispuistot.
Kansallispuistojen suosion nousuun vaikuttivat muun muassa luonnon vahva näkyvyys osana Suomi100-juhlintaa sekä Luonnon päivät -hankkeen suuret tapahtumat kansallispuistoissa. Myös kansainvälisten matkailijoiden osuus kasvaa.
– Olemme haltioissamme, että Suomen luonto ja kansallispuistot ovat ottaneet näin vahvan paikan Suomen matkailussa sekä kansalaisten vapaa-ajan vietossa, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta.
Luonto- ja historiakohteet hyödyttävät paikallistaloutta ja kansanterveyttä
Metsähallitus seuraa kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia vaikutuksia kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueilla, eräillä muilla merkittävillä luontokohteilla sekä merkittävillä historiakohteilla. Kaikkien paikallistalouslaskennan piirissä olevien kohteiden talousvaikutukset nousivat viime vuodesta 25,9 M €, eli 11 prosenttia ollen yhteensä 258 M €.
Suojelualueiden kävijät kokevat saavansa käynnistään myös merkittäviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijätutkimusten mukaan luonto- ja historiakohteiden kävijöistä yli 87 % kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijät arvottivat kokemansa terveys- ja hyvinvointihyödyt noin 100 € arvoisiksi / käynti.
Rahoitus ei vastaa käyttöpainetta
Asiakastyytyväisyys Metsähallituksen luonto- ja historiakohteissa on edelleen hyvä: 4,34 asteikolla 1–5.
Metsähallitus pelkää kuitenkin, että nykyrahoituksen taso ei riitä turvaamaan jatkossa hyvää kävijäkokemusta ja sitä kautta luontomatkailun kehittymistä.
– Meitä on kohdeltu hyvin valtion haasteellisessa rahoitustilanteessa, mutta perusrahoitus ei riitä varmistamaan palvelujen tasoa. Kohteiden infraa, kuten pysäköintimahdollisuuksia on kehitettävä kärkikohteilla kuten vaikka Nuuksiossa, Repovedellä, Kolilla ja Ylläksellä. Kehittämistarpeiden lisäksi meillä on huomattava korjausvelka, jonka arvioimme kansallispuistojen ja muiden kohteidemme reittien , rakennusten ja rakennelmien osalta noin 44 miljoonan euron suuruiseksi. Historiakohteilla se on yli 70 miljoonaa euroa, sanoo luonnon virkistys- ja matkailukäytön päällikkö Sakari Kokkonen.
Metsähallitus korostaa, että lisärahoitus on tarpeen myös kohteiden luonto- ja kulttuuriperintöarvojen turvaamiseksi.
– Jos nämä arvot menetetään, kohteet menettävät vetovoimatekijänsä. Silloin luonto- ja kulttuurimatkailun edellytykset menetetään myös, Timo Tanninen toteaa.
- kansallispuistojen ja muiden kohteiden käyntimäärät www.metsa.fi/kayntimaarat
- paikallistaloudelliset vaikutukset www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous
- hyvinvointivaikutukset: www.metsa.fi/kansallispuistojen-terveyshyotyja
Lisätietoja Metsähallituksessa:
Yleisesti: Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen, 040 661 0033, Luonnon virkistys- ja matkailukäytön päällikkö Sakari Kokkonen, 0400 241 411
Menetelmä: Erikoissuunnittelija Joel Erkkonen, 040 530 8693