Metsähallituksen Luontopalvelut on saanut lisää tietoa luonnon tilasta kartoittamalla sammalia 40 Natura-alueella Saaristomereltä Kevolle ja Kotkasta Kilpisjärvelle. Tämän vuoden aikana toteutetuissa kartoituksissa on löytynyt neljä Suomelle uutta sammallajia. Lisäksi löytyi äärimmäisen ja erittäin uhanalaisia sammalia 20 lajia.
Neljä Suomelle uutta lajia ovat Saaristomeren kansallispuistosta löytynyt Encalypta pilifera, Kotkan Kymenlinnan ympäristöstä löytynyt Trichostomum crispulum ja Mallan luonnonpuistosta havaitut Meesia minutissima ja Encalypta driva.
Äärimmäisen ja erittäin uhanalaisia sammalia löytyi 20 lajia. Näitä lajeja ovat Saaristomereltä löytyneet pohjankellosammal, paasihiippasammal, pikku-uurresammal ja lusikkahiirensammal sekä Nuuksion kansallispuiston Bioblitz-tapahtumassa löytyneet kantopihtisammal ja lehtokinnassammal. Lapista löytyivät pärskesammal, kurusammal, tunturivelhonsammal, pahtakinnassammal, kalkkilapiosammal, kuparikiisusammal, rotkohiippasammal ja pikkupussisammal, Pohjois-Pohjanmaalta pärskekinnassammal, pikkulovisammal ja kantopaanusammal ja Etelä-Konneveden kansallispuistosta, Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta havaittiin kouru-, törrö- ja kantokinnassammalet.
Sammaleet ovat tärkeä indikaattorilaji kertomaan luonnon elinympäristön tilasta ja laadusta
Sammaleet häiriintyvät helposti ympäristömuutoksista. Kartoitukset antavat myös tietoa toimenpiteiden suunnitteluun, jotta esimerkiksi uusia retkeilyrakenteita tai ennallistamistöitä toteutettaessa uhanalaiset sammalesiintymät voidaan ottaa huomioon.
Sammalkartoituksia tehdään maastossa lumettomana aikana.
– Olin itse kartoittamassa tänä vuonna huhtikuusta lokakuun puoleenväliin. Maastossa on mukana GPS-paikannusväline, luuppi eli pieni suurennuslasi, näytteiden keruuta varten pieniä pussi pusseja, muistiinpanovälineet tai jokin tallennesovellus. Otan kännykällä kuvia sammaleista. Myöhemmin katson kerättyjä näytteitä mikroskoopilla ja osa näytteistä lähetetään tallennettavaksi luonnontieteellisiin kasvimuseoihin, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Timo Kypärä Metsähallituksesta.
Laura Vuoksenmaa kartoitti sammalia Kainuussa ja Koillismaalla.
– Kainuussa ja Koillismaalla sammallettiin soilla, huurresammallähteissä ja lahopuustoisissa metsissä lopulta kilpajuoksua lumentulon kanssa. Mieleenpainuvimpia olivat havainnot äärimmäisen uhanalaisista lajeista: Suomen ainoa esiintymä lännenkarvesammalesta suurella siirtolohkareella, kantokinnassammal vanhan myllyn rakenteissa ja pärskekinnassammal kalkkikalliolla kosken partaalla, iloitsee luonnonsuojelun asiantuntija Laura Vuoksenmaa Metsähallituksesta.
Lisätietoja:
Timo Kypärä, timo.kypara@metsa.fi
Laura Vuoksenmaa, laura.vuoksenmaa@metsa.fi