Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoito on kansainvälisestikin arvioituna huippuluokkaa. Vaikuttavan luonnonsuojelutyön perustana ovat kattavat tiedot alueista ja niiden luontoarvoista sekä jatkuva tietovarannon päivitys.
Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa Suomen luonnonsuojelualueverkostoa, johon kuuluvat muun muassa kaikki kansallispuistot. Valtion alueille perustetut luonnonsuojelualueet ovat Suomen suojelualuekokonaisuuden ydin.
Luonnonsuojelualueilta kerätään kattava luontotyyppitieto sekä kohdentaen lajitietoja. Tietoa kootaan myös itse suojelualueista ja niiden ominaisuuksista. Tiedot tallennetaan Metsähallituksen tietojärjestelmiin ja esimerkiksi lajitietoa viedään edelleen Laji.fi-palveluun. Tietomäärät ovat isoja, muun muassa luontotyyppikuvioita on lähes kaksi miljoonaa.
– Olemme Suomen suurin yksittäinen luontotiedon tuottaja, palveluomistaja Elisa Pääkkö Luontopalveluista kertoo.
Tietoa luonnonsuojelualueista ja niiden luontoarvoista tarvitaan, jotta pystytään esimerkiksi seuraamaan luonnossa tapahtuvia muutoksia ja arvioimaan luontosuojelualueverkoston tilaa. Tietoa on kerätty jo vuosikymmeniä, joten tiedoista on huomattavaa hyötyä, kun analysoidaan, miten luonto on muuttunut muun muassa ilmastonmuutoksen takia. Tavoitteena on, että myös muut toimijat voivat hyödyntää kerättyä dataa päätöksenteossa ja omassa toiminnassaan.
Tieto ohjaa Metsähallituksen työtä
Tieto auttaa myös suuntaamaan luonnonhoito- ja ennallistamistoimet oikein ja mahdollisimman tehokkaasti.
– Päätavoitteemme on parantaa luonnon tilaa ja siksi on tärkeää, että toimenpiteet kohdistetaan sinne, missä niistä on luonnon kannalta eniten hyötyä, Pääkkö painottaa.
Luontotietoa hyödynnetään myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi saimaannorpan reviirien kalastusrajoitukset perustuvat kerättyyn pesätietoon, ja merituulivoimapuistojen perustamisessa hyödynnetään tietoa meriluonnon monimuotoisuudesta. Luontotieto auttaa myös suojelualueiden kuten kansallispuistojen retkeilypalvelujen suunnittelussa. Vaikka kansallispuistot ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä ja retkeilykohteita, on niiden ensisijainen tavoite luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.
Uusi teknologia lisää kustannustehokkuutta
Luontotiedon keruussa on hyödynnetty myös uusia kaukokartoitukseen perustuvia menetelmiä. Ylä-Lapin kaukokartoitusprojektissa kerättiin luontotietoa yhteensä yli 3 miljoonan hehtaarin laajuiselta alueelta. Maastotyönä näin laaja ja yhtenäinen kartoitus ei olisi onnistunut.
– Kokemukset olivat hyviä ja meillä on käynnistymässä hanke, jossa kehitetään kaukokartoitusmenetelmiä suoluonnon kartoitukseen ja sen tilan arviointiin, Pääkkö kertoo.
Luontopalveluissa toteutettiin vuoden alusta iso toimintatavan muutos, jossa korostetaan tietojohtamista. Tavoitteena on nostaa datakyvykkyyttä, mitä toteutetaan muun muassa kokoamalla eri järjestelmien dataa Metsähallituksen data-alustalle ja kouluttamalla henkilöstöä.
Tiedolla johtamista tukee jatkuvasti päivittyvä tilannekuva, joka kokoaa yhteen paikkaan eri järjestelmiin tallennettua tietoa. Tilannekuvan avulla seurataan esimerkiksi ympäristöministeriön asettamien tulostavoitteiden saavuttamista, koskivatpa ne sitten luontotiedon keruuta, ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä, kulttuuriperintöä tai retkeilypalvelujen tuottamista
– Tilannekuva tehostaa työskentelyä, kun erikseen koottavien raporttien sijaan saamme jatkuvasti päivittyvää tietoa yhdestä paikasta. Tavoitteena on tuoda lisää ajan tasalla olevaa tietoa myös verkkosivuillemme. Ensimmäisenä pilottina julkaisimme Norppatilanne-verkkosivun, josta voi seurata saimaannorppatilannetta, Pääkkö kertoo.