Juuri julkaistun kävijätutkimuksen mukaan 15 prosenttia vastanneista tuli Pyhä–Luoston kansallispuistoon julkisilla liikennevälineillä. Vaikka omalla autolla paikan päälle saapuminen on edelleen suosituinta, kasvoi julkisilla liikkuvien retkeilijöiden määrä kuusi prosenttia kansallispuiston edellisestä, vuonna 2015–2016 toteutetusta kävijätutkimuksesta. Seitsemässä vuodessa kansallispuiston vaikutukset paikalliseen talouteen ovat kasvaneet yli 15 miljoonaa euroa.
Pyhä–Luoston kansallispuiston kävijatutkimus (julkaisut.metsa.fi)
– Matkailun vastuullisuuden näkökulmasta on ilahduttavaa, että retkeilijät ovat löytäneet enenevissä määrin Pyhä–Luostolle Kemijärven yöjunalla ja bussiyhteyksillä Kemijärven rautatieasemalta tai Rovaniemeltä. Julkisilla luontoon pääsy on yksi Pyhä–Luoston valttikortti, kun matkailijat todennäköisesti miettivät tulevaisuudessa entistä enemmän omien retkiensä vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä, virkistyskäyttöpäällikkö Joel Erkkonen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Pyhä–Luoston kävijätutkimukseen vastasi kesäkaudella 2022 ja talvikaudella 2022–2023 yhteensä 903 kävijää, jotka täyttivät kyselyn kansallispuistoretkensä aikana. Kävijätutkimuksen perusteella kävijät saapuvat kansallispuistoon luontokokemusten ja maisemien vuoksi. Kävijöiden kokemukset näistä vastaavat erittäin hyvin ennakko-odotuksia.
Kansallispuiston vaikutus paikalliselle taloudelle kasvanut huomattavasti
Retkeilijät tuovat Pyhä–Luoston kansallispuiston alueelle aiempaa enemmän rahaa. Pyhä–Luoston kävijöiden vaikutus paikallistalouteen oli nyt 26 miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 vaikutus paikallistalouteen oli arviolta 10,3 miljoonaa euroa.
Kansallispuiston käyntimäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
– Retkeilijät myös käyttävät alueella vieraillessaan enemmän rahaa verrattuna vuoteen 2015. Eniten tuottavat ja työllistävät majoituspalvelut. Niiden tulovaikutukset olivat kasvaneet 5,8 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset kaksinkertaistuneet vuodesta 2015. Suhteellisesti eniten olivat kasvaneet ohjelma- ja virkistyspalveluiden ja paikallisliikenteen tulo- ja työllisyysvaikutukset, Erkkonen sanoo.
Tärkeitä syitä vierailla Pyhä–Luoston kansallispuistossa olivat hyvinvointi, rentoutuminen, yhdessäolo läheisten kanssa ja oleilu poissa melusta ja saasteista. Ylivoimainen enemmistö koki kansallispuistossa vietetyn ajan lisänneen niin heidän psyykkistä, fyysistä kuin sosiaalistakin hyvinvointiaan. Esimerkiksi psyykkinen hyvinvointi, kuten tyytyväisyys elämään, mielialan kohentuminen ja uupumuksesta palautuminen lisääntyi 93 prosentilla kävijätutkimukseen vastanneista.
Kasvaneisiin käyntimääriin vastattu onnistuneesti reittien kunnostuksilla
Viime vuonna Pyhä–Luoston kansallispuisto oli käyntimääriltään Suomen viidenneksi suosituin kansallispuisto. Vuonna 2022 Pyhä–Luoston kansallispuistoon tehtiin 203 600 käyntiä.
Kasvaneet käyntimäärät ovat tuoneet painetta reittien korjaamiseen, jotta kävijät pysyvät poluilla, eikä suojeltu luonto kulu.
– Olemme parantaneet kansallispuiston reittejä ja opasteita viime vuosina paljon erillisen rahoituksen turvin. Uusituissa reittirakenteissa olemme suosineet aikaa ja vaativia olosuhteita kestäviä materiaaleja, kuten terästä. Maastopyöräily- ja kävelyreittejä on kestävöity soralla. Kun helpottamme ja ohjaamme sekä kävijöiden liikkumista että huoltotoimenpiteiden suorittamista, ehkäisemme samalla herkän maaston kulumista, Erkkonen sanoo.
– Kävijätutkimuksen perusteella olemme onnistuneet: kävijät olivat aiempaa tyytyväisempiä kansallispuiston ympäristöön, reitteihin ja palveluihin, sekä alueen palveluiden määrään kokonaisuudessaan.
Ukko-Luosto on kansallispuiston uusi suosikkikohde
Lähes puolet vastanneista ilmoitti retkikohteekseen Ukko-Luoston, joka kasvatti suosiotaan huimasti verrattuna aiempiin kävijätutkimuksiin. Ukko-Luostolle valmistui uusi maisematupa vuosi sitten. Maisematuvan suuret ikkunat antavat mahdollisuuden katsella pohjoisen valoilmiöitä sisätiloissa. Retkeilijöitä varten tilassa on pieni näyttely. Alueelle on myös uusittu reittirakenteita.
– Hienoa nähdä, että panostukset ovat retkeilijöiden käytössä. Ukko-Luoston reitistön ja palvelurakenteiden kehittäminen ja parantaminen ovat osaltaan menestyksen takana, Erkkonen sanoo.
Toiseksi suosituin vierailukohde kansallispuistossa oli Suomen syvin kuru, Isokuru. Isokuru on aiemmin ollut kansallispuiston suosituin vierailukohde.
– Kun teimme kävijätutkimusta kesäkaudella 2022, Isokuruun laskeutuvat portaat olivat remontin takia poissa käytöstä. Tämä on todennäköisesti ollut osasyy käyntien vähenemiseen Isokurussa sekä myös saman reitin varrella olevalla Karhunjuomalammella. Uusitut Isokurun rakenteet ovat saaneet myöhemmin hyvää palautetta, Erkkonen sanoo.
Ukko-Luoston ja Isokurun lisäksi suosiotaan ovat kasvattaneet helppokulkuiset Tunturiaavan luontopolku ja Rykimäkeron reitti.
Koronavuodet herättelivät pohjoisen kesämatkailuun, ruskaretket suosiossa
Kävijätutkimuksen perusteella etenkin syksy näyttää vakiintuneen suosituksi ajankohdaksi kansallispuistovierailulle. Pyhä–Luostolla vierailevat tekevät kansallispuistoon ennen kaikkea lyhyitä päiväretkiä.
– Uudet reittirakenteet, yleinen innostus luonnossa liikkumiseen ja pyöräilyn suosion kasvu ovat lisänneet mahdollisuuksia nauttia Pyhä–Luoston maisemista myös sulan maan kaudella, Erkkonen kertoo.
Fakta: Pyhä–Luoston kansallispuisto
- Pyhä–Luoston kansallispuisto sai nykymuotonsa vuonna 2005, kun vuonna 1938 perustettuun Pyhätunturin kansallispuistoon liitettiin Luoston soiden ja vanhojen metsien suojelualueita.
- Kansallispuisto sijaitsee Napapiirin pohjoispuolella Keski-Lapissa Kemijärven, Pelkosenniemen ja Sodankylän kuntien alueella, yhdistäen Pyhän ja Luoston matkailukeskukset.
- Pyhä–Luoston kansallispuiston siluetin muodostaa Suomen eteläisin suurtunturien ketju.
- Kansallispuiston alueella sijaitseva Isokuru on Suomen syvin kuru, joka mykistää jylhällä mittakaavallaan. Kurun pohjalla kulkeva kävelyreitti antaa mahdollisuuden havainnoida alueen geologiaa ja tutustua metsäsaamelaishistoriaan liittyviin kohteisiin, Uhriharjuun sekä Pyhänkasteenputoukseen ja -lampeen.
- Tunturien alarinteitä peittävät luonnontilaiset, runsaasti lahopuuta sisältävät vanhat metsät, joiden yhtenäisyys ja laajuus ovat tärkeässä asemassa monen vaateliaan eliölajin säilymiselle. Myös kansallispuiston tunnuslintu kuukkeli on vanhojen metsien asukki. Ikimetsissä vierailu on mahdollista monia kesä- ja talvireittejä käyttäen.
Lisätietoja
Asiakaspalvelupäällikkö Katja Heikkinen, p. 040 658 7092
Virkistyskäyttöpäällikkö Joel Erkkonen, p. 0206397664
sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi
Pyhä–Luoston kansallispuiston luonto ja palvelut (luontoon.fi)
Video Ukko-Luoston maisematuvalta kevättalvella ja Isokurusta ruska-aikaan (instagram.com)