Selkämeren kansallispuisto koetaan kiinnostavana kotimaan matkakohteena, ja vierailijat ovat pääosin tyytyväisiä vierailuunsa, paljastaa viime vuonna alueella teetetty kävijätutkimus. Kävijöiden vuotuisen rahankäytön vaikutukset alueelle ovat huomattavat: kansallispuistossa vierailleet toivat alueelle 5,5 miljoonaa euroa ja 105 henkilötyövuotta.
Selkämeren kansallispuisto täyttää vierailukohteena kävijöiden odotukset hyvin, selviää viime vuonna kansallispuistossa teetetystä kävijätutkimuksesta. Kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,10 maksimin ollessa 5.
Kävijät nauttivat erityisesti kohteen omaleimaisesta luonnosta, retkeilyreiteistä ja -rakenteista. Suosituimpia retkeilykohteita ovat Kylmäpihlajan ja Kuuskajaskarin majakkasaaret sekä Katanpään linnakesaari.
Ensikertalaisia retkeilijöitä on aiempaa enemmän, mutta tyytyväisyys käyntikohteisiin näkyy myös vierailijoiden palaamisena: kävijätutkimukseen vastanneista 59 prosenttia oli käynyt Selkämeren kansallispuistossa aiemmin. Viimeisen viiden vuoden aikana kävijät olivat vierailleet kansallispuistossa keskimäärin 22 kertaa.
Kävijätutkimuksen vastausten perusteella kansallispuistossa kävijät kokivat vierailun vaikuttaneen positiivisesti hyvinvointiin: asteikolla 1–5 vastaajat arvioivat psyykkisen hyvinvointinsa lisääntyneen 4,45, sosiaalisen hyvinvointinsa lisääntyneen 4,3 ja fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen 4,17.
– On ilahduttavaa, että ihmiset ovat tunnistaneet luonnon kokonaisvaltaiset positiiviset vaikutukset hyvinvointiinsa. Tulokset kertovat, että kansallispuistoon on tultu hengähtämään ja saatu kenties helpotusta stressistä palautumiseen, toteaa Satakunnan alueen erikoissuunnittelija Marjo Kekki Metsähallituksen Luontopalveluista.
Kävijätutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin paperisella ja sähköisellä kyselylomakkeella kesäkuun ja syyskuun 2021 välisenä aikana. Kävijätutkimukseen vastasi yhteensä 531 kävijää. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta. Suurin kävijäryhmä olivat 45–54-vuotiaat (21 % vastanneista). Seuraavaksi suurimmat kävijäryhmät olivat 55–64-vuotiaat (18 %) ja 35–44-vuotiaat (18 %). Kävijätutkimukseen saivat osallistua 15 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, kansallispuistossa vierailleet kävijät.
Kävijät tuovat tuloja alueen yrittäjille
Selkämeren kansallispuisto on perustettu vuonna 2011, ja kymmenessä vuodessa sen tunnettuus on kasvanut huomattavasti. Kansallispuistoon tullaan pääkaupunkiseudulta useammin kuin ennen, ja kotimaan matkailijoiden osuus on kasvanut paikallisiin kävijöihin nähden. Ensikertalaisia on aiempaa enemmän. Edelliseen kävijätutkimukseen (2012) verrattuna Selkämeren kansallispuiston kävijämäärä on noussut 32 000:sta 95 300 kävijään.
Vierailijoilla on positiivinen vaikutus paikallistaloudellisesti: kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus kasvoi edellisestä kävijätutkimuksesta noin 1,3 miljoonasta noin 12,6 miljoonaan euroon. Kävijöiden rahankäytön kokonaistyöllisyysvaikutus taas kasvoi 15:sta 46:een henkilötyövuoteen.
Yhteensä kansallispuistossa vierailleet toivat Selkämeren ja Satakunnan alueelle viime vuonna 5,5 miljoonaa euroa ja 105 henkilötyövuotta. Suurin paikallistaloudellinen tulovaikutus oli kävijöiden majoittumisella ja kahvila- ja ravintolaostoksilla.
– Palveluja tuottavat yhteistyöyrittäjät ovat olennainen edellytys sille, että veneettömätkin ihmiset pääsevät vierailemaan merelliseen kansallispuistoomme. Haastavissa olosuhteissa toimintaansa pyörittävät yrittäjät ansaitsevat kiitoksen, sillä ilman heidän panostaan kansallispuistossamme ei olisi esimerkiksi majoitus- ja ravintolapalveluita. Metsähallituksen intressinä on kehittää yritysten toimintaedellytyksiä ja vastata siten kasvavaan kysyntään. Luonto on kuitenkin ykkösprioriteetti, jonka ehdoilla toimitaan, sanoo Marjo Kekki.
Investointeja tarvitaan rakenteiden ylläpitämiseen
Selkämeren kansallispuistossa on viime vuosina parannettu ja uusittu laitureita Säpissä, Nirvossa ja Katanpäässä, jossa on myös meneillään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaustöitä. Kylmäpihlajan saarella on panostettu majoituskapasiteetin nostoon kasvaneen kysynnän myötä.
Kävijätutkimukseen vastanneet toivoivat reittimerkintöjen ja opasteiden parantamista ja lisäämistä, tulipaikkojen lisäämistä ja kehittämistä sekä veneilyrakenteiden ja -reittien parantamista.
Lisäinvestoinneille onkin tulevaisuudessa tarvetta, jotta taukopaikat, pitkospuut, viitoitukset ja maisemanhoito pystyvät vastaamaan kasvaneiden kävijämäärien tarpeisiin luonnonsuojelun ehdoilla.
– Suurimpana investointitarpeena näemme Ahlaisten saariston laiturikapasiteetin uusimisen ja kulttuuriperintöä edustavien rakennusten ylläpitokorjaukset, kertoo Kekki.
Selkämeren kansallispuiston ensimmäistä 10 vuotta on juhlistettu tänä vuonna koronan estettyä tapahtumat viime vuonna. Edessä ovat vielä luontoaiheiset kokoperheen 10+ -juhlat 23.7. Säpin majakkasaarella ja 25.8. Reposaaressa Itämeri-päivän yhteydessä. Syksyllä Rauman (27.9.) ja Porin (28.9.) kansalaisopistoissa pidetään Metsähallituksen luontoillat.
Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Marjo Kekki, Metsähallitus Luontopalvelut: marjo.kekki@metsa.fi, puh. +358 40 153 1634.