Viime vuoden aikana kansallispuistoihin tehtiin noin 3,6 miljoonaa käyntiä. Kansallispuistojen käyntimäärät ovat samaa tasoa kuin edellisvuonna. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön taloudelliset vaikutukset paikallistalouksiin olivat niin ikään edellisvuoden tasoa, yhteensä 286 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen käyntimäärätiedot löytyvät nyt aiempaa kattavammin Käyntimäärätilanne-palvelusta.
Kiinnostus Suomen kansallispuistoihin on kasvanut 2000-luvulla, eikä retkeilyn kasvu Suomen upeimmassa luonnossa ole vain koronavuosien ilmiö.
– Retket kansallispuistoihimme ovat retkeilijöille ja luonnossa liikkujille vuoden kohokohtia. Osa haluaa kiertää kaikki 41 kansallispuistoamme ja tekee tavoitteesta useamman vuoden projektin. Toiset taas palaavat suosikkipuistoihinsa vuosi toisensa jälkeen. Suunnitelmat pidemmistä retkistä kansallispuistoihin motivoivat liikkumiseen myös arjessa, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua sekä oppia luonnosta. Kansallispuistojen hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
Rahoitus luonnonsuojelualueiden hoitoon vähenee, tavoitteena säilyttää hyvät retkeilymahdollisuudet myös jatkossa
Luontopalvelujen toiminta ja kansallispuistojen hoito rahoitetaan valtion budjetista. Valtionhallinnon säästötoimet koskevat myös kansallispuistojen hoitajaa. Talouden tasapainottamiseksi Luontopalvelut on tehostanut ja sopeuttanut toimintaansa jo monin eri keinoin. Tulevana vuonna säästöjä etsitään ennen kaikkea kiinteistöjen omistamisesta. Kattavat ja turvalliset retkeilymahdollisuudet maastossa eri puolella Suomea halutaan turvata.
– Tavoitteenamme on, että vaikutukset retkeilyreiteiltä löytyviin palveluihin kansallispuistoissa ja muilla vastuullamme olevilla alueilla olisivat mahdollisimman vähäisiä, vaikka väistämättä säästöillä on vaikutusta myös retkeilypalveluihin. Parhaillaan kirkastamme sitä, mitkä palvelut ovat milläkin retkikohteilla olennaisia ja mistä emme ainakaan halua tinkiä, Jansson sanoo.
Luontopalvelut päivittää ajantasaista tietoa tästä työstä verkkosivuille: Retkeilypalvelujen priorisointi
Kahdeksalla kansallispuistolla yli 100 000 käyntiä
Käyntimääriltään suosituimmat, yli 100 000 käynnin kansallispuistot vuonna 2024 olivat:
- Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, käyntejä 598 800
- Urho Kekkosen kansallispuisto, käyntejä 435 900
- Nuuksion kansallispuisto, käyntejä 312 600
- Kolin kansallispuisto, käyntejä 249 800
- Pyhä-Luoston kansallispuisto, käyntejä 198 900
- Oulangan kansallispuisto, käyntejä 187 400
- Sipoonkorven kansallispuisto, käyntejä 165 500
- Repoveden kansallispuisto 100 900
Lapin suosituimmat kansallispuistot Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto kasvattivat suosiotaan. Pääkaupunkiseudulla Nuuksion kansallispuistossa oli käyntimäärissä reipasta kasvua, myös Kolin kansallispuisto Pohjois-Karjalassa ja Oulangan kansallispuisto Koillismaalla kasvattivat suosiotaan.
Suosituista kansallispuistosta käynnit vähenivät puolestaan Pyhä-Luoston, Sipoonkorven ja Repoveden kansallispuistoissa.
– Aina vuoden aikana tapahtuville, selkeille muutoksille käyntimäärissä ei löydy selittäjää. Esimerkiksi vuonna 2023 Nuuksion kansallispuiston käyntimäärä laski ja Sipoonkorven kansallispuiston puolestaan nousi, nyt tilanne on päinvastainen. Repoveden kansallispuiston käyntimäärien laskuun on vaikuttanut suljettuna oleva Lapinsalmen ylittävä riippusilta, joka on itsessään myös nähtävyys, Jansson sanoo.
Käyntimäärätilanne-palvelusta saa kätevästi tiedot retkikohteiden käyntimääristä ja trendeistä
Metsähallituksen Luontopalvelut alkoi viime syksynä julkaista retkikohteidensa käyntimääriä Käyntimäärätilanne-palvelussa: Käyntimäärätilanne
Vuoden 2024 käyntimäärät löytyvät nyt ajantasaisesti palvelusta. Palvelun julkaisun myötä kiinnostuneiden käytössä on aiempaa laajemmin tietoja retkikohteiden käyntimääristä.
Käyntimäärätilanne-palvelusta löydät seuraavat tiedot:
- Vuositasolla retkikohteiden ja luontokeskusten käyntimäärätiedot niin pitkältä ajalta kuin käyntimääriä on tilastoitu kullakin kohteella. Vanhimmat vuosilaskennat käyntimääristä ovat vuodelta 1990.
- Kuukausitason käyntimäärätiedot useimmista retkikohteista ja luontokeskuksista useammalta vuodelta.
- Joistakin retkikohteiden sisäänmenoreittien laskentapaikoista on käyntimääriä päivä- ja tuntitasolla 1.1.2024 alkaen.
Lisätietoa
- Käyntimäärätilanne
- Metsähallituksen Luontopalvelujen retkikohteiden käyntimäärät: Käyntimääriä suojelu- ja retkeilyalueilla sekä palvelupisteissä
- Kansallispuistojen hyötyjä paikallistalouteen
- Kokonaiskuva käyntimääristä: luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, p. 0400 328 759
- Apua Käyntimäärätilanne-palvelun käytössä: tuoteomistaja Liisa Kajala, p. 0400 233 571 ja virkistyskäytön erityisasiantuntija Erkki Ollila, p. 040 527 0069
- Lapin kansallispuistojen käyntimäärät (Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen, Pyhä-Luoston, Sallan ja Lemmenjoen kansallispuistot): yhteyspäällikkö Olli Lipponen, p. 040 738 4408
- Rannikko ja pääkaupunkiseutu (Nuuksion, Sipoonkorven, Tammisaaren saariston, Saaristomeren, Selkämeren, Kurjenrahkan, Teijon, Puurijärvi–Isosuon, Itäisen Suomenlahden, Valkmusan kansallispuistot): yhteyspäällikkö Harri Karjalainen, p. 040 538 6346
- Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Suomen ja Sisä-Suomen kansallispuistojen käyntimäärät (muut kuin suluissa edellä mainitut kansallispuistot): yhteyspäällikkö Tiina Hakkarainen, p. 040 767 3038
- Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi