Metsähallitus pitää tärkeänä keskustelua erilaisista metsänhoitomenetelmistä. Erityisesti Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on nostanut metsät ja niiden käytön laajan kiinnostuksen kohteeksi.
”Valtion metsienhoidosta ja -käytöstä pitää käydä avointa keskustelua”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula viestittää.
Suomen luonnonsuojeluliitto, Birdlife Suomi, Luonto-Liitto, Suomen Greenpeace sekä Natur och Miljö luovuttivat avohakkuukieltoa valtion maille vaativan kansalaisaloitteen eduskunnalle tiistaina 22.10. Kansalaisaloitteella oli hieman yli 60 000 allekirjoittajaa. Vaihtoehtona avohakkuille on esitetty muun muassa jatkuvan kasvatuksen menetelmää.
Metsähallituksen toimintatapana on valita kohteelle parhaiten soveltuva uudistamistapa, jossa huomioidaan kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen kestävyys. Avohakkuiden osuus valtion metsissä on reilu viidesosa. Yleisin hakkuumenetelmä on kasvatus- eli harvennushakkuu.
”Näkemyksemme mukaan erilaiset hakkuumenetelmät monipuolistavat luontoa”, Jussi Kumpula toteaa ja jatkaa: ”Kun aiheesta keskustellaan, olisi keskusteluihin hyvä sisällyttää myös kansainvälinen ulottuvuus: miten jatkuvaan kasvatukseen suhtaudutaan verrokkimaissa kuten Ruotsissa, Baltian maissa, Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä.”
Valtion metsissä käytetään jatkuvapeitteisen metsätalouden menetelmiä niille soveltuvilla kasvupaikoilla erityisesti, jos alueen muiden käyttömuotojen vuoksi peitteisyyden ylläpitäminen metsässä on tärkeää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Lapin karut männiköt, matkailu- ja retkeilyalueiden metsät sekä soveltuvat turvemaiden metsät.
”Peitteistä metsätaloutta on tutkittu parinkymmenen vuoden ajan, mutta tutkimustietoa ei ole riittävästi. Kaipaamme lisää käytännön kokemusta ja tutkimustietoa jatkuvan kasvatuksen harjoittamisesta erityisesti laajoilla alueilla”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula toteaa. ”Tiedon ja kokemuksen kartuttamiseksi perustimme elokuussa valtion maille kolme laajaa jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta.”
Metsähallitus tekee havaintoalueilla tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämän lisäksi Metsähallitus Metsätalous Oy on vuosien ajan ollut merkittävä rahoittaja myös erilaisissa Luonnonvarakeskuksen metsienkäsittelyä koskevissa tutkimushankkeissa.
Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, toimitusjohtaja Jussi Kumpula, p. 0400 388 614
Metsähallitus, viestintäpäällikkö Päivi Lazarov, p. 040 821 8292