Kiteen Päätyeenlahti on Pohjois-Karjalan tärkeimpiä ja kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Päätyeenlahti on Natura 2000-alue (SPA) ja kuuluu pääosin valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Natura-alueen koko on 314 hehtaaria ja se on pääosin suojeltu. Alueella toteutettujen kunnostustöiden vaikuttavuus näkyi jo keväällä muutonaikaisina kohonneina lintumäärinä.
Päätyeenlahden linnustoa on seurattu 1970-luvulta lähtien ja tästä ajanjaksosta vesilintujen parimäärä on pudonnut alle puoleen parhaista vuosista. Vuonna 1992 vesilintujen parimäärä oli 240 paria ja vuonna 2020 vain 93 paria. Erityisen paljon ovat vähentyneet vaateliaat lintuvesilajit, kuten härkälintu, tukkasotka, punasotka, haapana, lapasorsa ja nokikana. Myös lokkilintujen parimäärät ovat laskeneet.
Syynä kosteikkolintujen vähenemiseen on ollut linnustollisesti merkittävimmän lahden pohjoisosan umpeenkasvu ja pensoittuminen ja niiden myötä avovesialueen pienentyminen.
Metsähallituksen Järvi-Suomen Luontopalvelut toteutti loppusyksyllä 2021 lahden pohjoisosan kunnostuksen osana Hydrologia-LIFE-hanketta ja Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Kunnostustyössä 16 hehtaarin alueella lisättiin avovesialuetta muuttamalla veden virtausta patoamalla lahdelle tuleva oja ja ruoppaamalla umpeenkasvanutta ja soistunutta luhta-aluetta mosaiikkimaisuuden lisäämiseksi. Lisäksi linnuille tehtiin sopivia pesimäsaarekkeita kivimurskeesta.
– Päätyeenlahden pohjoisosa oli jo laajasti umpeenkasvanut, eikä se tarjonnut enää linnuille sopivia ruokailu-, lepäily- ja pesimäpakkoja. Kunnostuksen avulla pyrittiin luomaan edellytyksiä lokkilintujen pesinnöille, jotka vaativat yleensä veden ympäröimiä pesimäpaikkoja. Lokkilintujen houkuttelemana myös vesilintujen parimäärät kääntyvät toivottavasti nousuun. Avovesialueen mosaiikkimaisuus luo vesilintujen poikueille uusia turvallisia ympäristöjä. Pesimäsaarekkeiden teolla pystytään myös vähentämään petojen aiheuttamaa saalispainetta, kertoo kunnostustöistä suunnittelija Toni Eskelin Metsähallituksen Luontopalveluista.
Kunnostetulla alueella jatketaan jo aikaisemmin alkanutta karjan laidunnusta, jonka avulla pyritään estämään pensoittumista ja umpeenkasvua.
– Kunnostustoimenpiteiden vaikutukset näkyivät jo keväällä muutonaikaisina kohonneina lintumäärinä. Muun muassa vesilinnuista taveja laskettiin enimmillään 650 yksilöä ja kahlaajista valkovikloja 160 yksilöä. Valkoposkihanhia lahdella lepäili enimmillään 22 000 yksilöä. Kunnostetuille pesimäsaarekkeille asettui pesimään naurulokkeja yli 220 paria, pikkulokkeja 30 pareja ja näiden lisäksi kalatiira, kuovi ja töyhtöhyyppä. Myös lepäilevien vesilintujen määrät olivat korkeita, iloitsee Harri Kontkanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on aloittanut Kiteenjärvellä hoitokalastuksen. Suomen riistakeskuksen koordinoima vieraspetopyynti jatkuu alueella. Vieraspetopyynnin vaikutukset hyödyttävät myös Päätyeenlahden linnustoa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus jatkaa Päätyeenlahdella myös linnuston säännöllistä seurantaa.
Lisätietoja
- Toni Eskelin, suunnittelija, Metsähallituksen Luontopalvelut, toni.eskelin@metsa.fi, 0401528078
- Harri Kontkanen, luonnonsuojeluasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, harri.kontkanen@elykeskus.fi tai 0505221564
