Päätyeenlahden arvokkaan lintuveden pohjoisosaa on parannettu monipuolisilla kunnostustöillä viime vuoden lopulla. Moni lintulaji oli kadonnut alueen umpeenkasvamisen vuoksi, mutta nyt kelpaa taas poiketa muuttomatkalla tai vaikka jäädä pesimään!
Päätyeenlahdella esiintyvistä vesilinnuista olivat vaateliaat puolisukeltajasorsat kuten heinätavi, jouhisorsa ja lapasorsa vähentyneet paljon, samoin uikut, tukkasotka, punasotka sekä nokikana. Jouhisorsia ei ollut viime vuosina pesinyt enää ollenkaan. Toivotaan, että muuttomatkalaisia jää jatkossa myös pesimään! Toukokuun alkupuolella jouhisorsia oli käynyt jo 50, taveja yli 600 ja kahlaajalintuja lähes 150.
Erityisesti suosiossa ovat uudet pesimäsaarekkeet. Kunnostustöihin sisältyi myös avoveden lisäämistä, kun liiallista kasvillisuutta kaivettiin pois. Tavoitteena oli luoda hyviä ravintoympäristöjä ja turvallisia pesäpaikkoja vesilinnuille, lokeille ja kahlaajille. Saarekkeille eivät ketut tai supikoirat pääse. Avovesialueen laajetessa lähimaisema piirtyy myös taas kauniina esiin ja lajeja on helpompi havaita lintutornista.
Mitä lintuja lahdella nyt on? Mitä kaikkea alueella tehtiin ja mihin tarvittiin kelluvia kaivinkoneita?
Tervetuloa 21.5. katsomaan ja kuulemaan
Lauantaina 21.5.2022 klo 10–14 Päätyeenlahden pohjukan lintutornilla suunnittelija Toni Eskelin kertoo lintuhavainnoista ja Metsähallituksen Luontopalvelujen johdolla tehdyistä kunnostustöistä. Mukana myös asiantuntija Pohjois-Karjalan lintutieteellisestä yhdistyksestä.
Lintutorni sijaitsee Päätyeenlahden pohjoispäässä Kiteen Kurenrinteentiellä, ajo-ohje ks. Googlemaps: Päätyeenlahden pohjukan lintutorni. Pysäköintitilaa tien varressa tornin lähellä on vain muutamalle autolle, joten kannattaa tulla vaikka kimppakyydeillä. Kiikari on hyvä retkikaveri – ja kumisaappaat, sillä maasto voi olla märkä.
Helmi ja LIFE, kunnostuksen rahoittajat
Päätyeenlahden Natura 2000 -alue on kansainvälisesti merkittävä kosteikko erityisesti vesi- ja lokkilintujen pesimä- ja levähdysalueena, ja sen linnustoa on seurattu useiden vuosien ajan.
Kunnostukset on tehty valtion alueilla sekä osin Ruppovaaran osakaskunnan alueella. Rahoitus on saatu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta ja Euroopan unionin LIFE-rahoituksena.
Töistä vastasi Metsähallituksen Luontopalvelujen Hydrologia-LIFE-hanke, joka tapahtuman merkeissä juhlistaa 30 vuotta täyttävää Euroopan unionin LIFE-ohjelmaa. LIFE Luonto -rahoituksen avulla EU tukee Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden hoitoa. Metsähallituksen Luontopalvelut on tehnyt kumppanien kanssa vuodesta 1995 lähtien luonnonsuojelutyötä LIFE-hankkeissa yli 67 milj. eurolla, mistä n. 60% on ollut EU:lta saatua LIFE-rahoitusta, n. 40% kansallista rahoitusta. Hankkeiden avulla on hoidettu perinneympäristöjä kuten niittyjä sekä rannikko- ja metsäluontoa ja kunnostettu erilaisia kosteikkoja ja virtavesia kautta Suomen. Moni kohde vaatii jatkuvaa hoitoa, jotta monimuotoinen luonto säilyisi ja kukostaisi.
Lisätietoa
- kunnostustöistä: suunnittelija Toni Eskelin, Metsähallitus, Luontopalvelut, puh. puh. 040 152 8078, toni.eskelin(at)metsa.fi
- Hydrologia-LIFE-hankkeesta: projektipäällikkö Eerika Tapio, puh. 040 526 2343, eerika.m.tapio(at)metsa.fi
- Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja: www.ym.fi/helmi
