Metsähallituksen teettämän selvityksen mukaan Korsnäsin merituulivoimapuisto toisi Suomelle miljardien verohyödyt ja työllistäisi elinkaarensa aikana tuhansia henkilöitä. Suurinvestoinnista syntyvät hankinnat aikaansaisivat merkittävät rahavirrat alueellisesti ja valtakunnallisesti.
”Merituulivoimapuisto lisäisi huomattavasti Suomen vihreän energian tuotantoa kuluvan vuosikymmenen lopussa”, Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä sanoi Korsnäsin toimiston avajaisissa maanantaina 14.3.2022.
Suomen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Valtion maa- ja merialueiden hallinnoijana Metsähallituksella on tärkeä rooli tavoitteen saavuttamisessa. Siksi sen tavoitteena on kasvattaa puhtaan energian tuotantoa, lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentää päästöjä.
Korsnäsin merituulivoimahanke lisäisi toteutuessaan Suomen tuulivoimatuotantoa 5000 GWh vuodessa. Vuoden 2021 lopussa Suomen koko tuulivoimatuotannon määrä oli 8061 GWh. Hanke lisäisi siten merkittävästi Suomen päästöttömän energian tuotantoa kuluvan vuosikymmenen lopulla.
Mittava investointi aluetalouteen
”Korsnäsin hankkeella olisi elinkaarensa aikana merkittäviä taloudellisia vaikutuksia niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Suomeen muodostuisi investoinnin koko elinkaaren aikana suorien ja kerrannaisvaikutusten kautta erittäin paljon uutta liikevaihtoa. Vihreän siirtymän vauhdittaminen on myös oleellinen osa Metsähallituksen strategiaa”, Metsähallituksen pääjohtaja sanoi .
”Uuteen kysyntään sisältyisi tuulivoimalapuiston käytön aikaisia hankintoja sekä hankkeen arvoketjussa työskentelevien ihmisten kulutusta. Teettämiemme selvitysten mukaan suurhanke ja sen välilliset vaikutukset nostaisivat hankkeen elinkaaren aikaisten investointien määrän noin 2,7 mrd euroon. Investoinnit jakautuvat itse tuulivoimahankkeeseen ja kerrannaisvaikutuksiin muilla toimialoilla.”
Kaikki arvoketjut huomioon ottaen hankkeen luoma kokonaistyövoimatarve Suomessa olisi merkittävä. Työvoiman tarve on suurin rakennusajalta, mutta hanke luo työtä myös kolmen vuosikymmenen tuotantoaikana. Paikalliset kunnat ja valtio saisivat hankkeesta ja sen kerrannaisvaikutuksista veroja runsaat 3 mrd euroa. Aluevesirajan sisäpuolelle rakennettavat merituulivoimapuistot maksavat kiinteistöveronsa sijaintikunnalle ja aluevuokran valtiolle.
Kumppanin valinta meneillään
Metsähallitus hakee parhaillaan sekä kotimaasta että kansainvälisiltä markkinoilta kokenutta kumppania merituulivoimapuiston kehittämiseen ja rakentamiseen. Metsähallitus toimii Korsnäsissä hankekehittäjänä ja jää myöhemmin tuulivoimapuiston merialueen vuokranantajaksi. Alueen omistus säilyy valtiolla. Tuulivoimapuiston kaupallisen tuotannon arvioidaan alkavan aikaisintaan vuonna 2028.
Metsähallituksen tehtävänä on hallinnoida valtion maa- ja vesialueita. Metsähallituksen toiminnan tuotot tuloutetaan valtion budjettiin.
Lisätietoja:
Otto Swanljung, yksikön vetäjä, uusiutuva energia, Metsähallitus, puh. 0206 394 643, sähköposti: otto.swanljung@metsa.fi
Taustatietoa toimituksille
Korsnäsin merituulivoimahanke
Fossiilivapaan energiantuotannon lisäämiseksi Metsähallitus kehittää Korsnäsin edustalle mittavaa merituulivoimapuistoa. Puisto tuottaisi valmistuttuaan arviolta 5000 GWh energiaa vuodessa, mikä vastaa noin puolta Suomen tuulivoimatuotannosta vuoden 2021 lopussa.
Korsnäsin hanke jatkuu laajoin luontoselvityksin vuonna 2022. Huhti-toukokuussa jatketaan kalastoselvityksiä. Toukokuussa kartoitetaan lintujen muuttoreittejä ja sulkimisalueita sekä tehdään lepäilijälaskentoja maalla ja merellä. Kesällä ovat vuorossa kasvillisuus- ja biotooppiselvitykset merellä ja maalla. Syksyllä palataan jälleen lintujen syysmuuton seurantaan ja täydennetään lepäilijälaskentoja. Lisäksi selvitetään liito-oravien asuinsijoja ja tehdään arkeologinen inventointi.
Metsähallitus hakee myös parhaillaan kumppania rakentamaan merituulivoimapuiston 70–100 tuulivoimalaa ja operoimaan puistoa energian tuottajana. Koko puiston nimellinen kapasiteetti on noin 1300 MW. Yhden merituulivoimalan kapasiteetti olisi 12–20 MW.
Metsähallituksen uusi Korsnäsin toimisto toimii informaatiopisteenä maamme ensimmäiselle teollisen mittakaavan merituulivoimapuistolle, jota Metsähallitus suunnittelee Korsnäsin edustan merialueelle, 15–30 km päähän rannikoista.
Metsähallituksen maatuulivoimakehitys
Metsähallitus on myös merkittävä maatuulivoiman kehittäjä. Vuoden 2021 loppuun mennessä valtion liikelaitos on ollut hankekehittämässä yli 14 % Suomeen asennetusta tuulivoimakapasiteetista. Sen hallinnoimilla valtion mailla oli asennettuna noin 150 tuulivoimalaa eli noin 500 megawattia (MW) tuulivoimaa vuoden 2021 päättyessä.
Metsähallituksen ilmasto-ohjelma
Metsähallitus edesauttaa ilmasto-ohjelmallaan Suomen ilmastotavoitteiden ja hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä: lisäämme hiilinieluja ja -varastoja ja puhtaan energian tuotantoa sekä vähennämme päästöjämme.
Metsähallituksen ilmasto-ohjelman tavoitteet ovat:
• Kasvattaa monikäyttömetsien hiilinielua 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä samalla kun tuotetaan uusiutuvaa raaka-ainetta metsä-biotaloudelle;
• Kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotanto valtion alueilla vuoteen 2030 mennessä;
• Pienentää oman toiminnan hiilijalanjälkeä;
• Vähentää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia monimuotoisuudelle ylläpitämällä ja kehittämällä luonnon monimuotoisuutta maa- ja vesialueilla.
Lisätietoja:
www.metsa.fi