Metsähallitus käynnistää maastossa Korsnäsin merituulivoimahankkeeseen liittyviä luontokartoituksia osana tulevaa ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Luontokartoitukset auttavat valitsemaan sopivimman sähkönsiirtolinjan reitin rannikolta sisämaan kantaverkkoon.
Korsnäsin merituulivoimapuiston tuottama sähkö siirretään ensin 15 km päästä mereltä rannikolle. Rannassa merikaapeli kaivetaan maahan ja se vaihtuu ilmateitse kulkevaksi sähkönsiirtolinjaksi sen jälkeen, kun se ei enää näy rantamaisemassa. Rantautumis- ja siirtolinjavaihtoehtoja on lukuisia, joten kartoituksia tehdään monella alueella.
Maastossa liikkuu kaksi-kolme biologia kerrallaan. He kulkevat läpi linjamaisia reittejä ja kokoavat kenttätöissä tietoa niin viitasammakoiden, liito-oravien kuin kasvienkin asuinsijoista. Keväällä on kartoitettu myös metsäkanalintujen soidinpaikkoja.
Biologit liikkuvat maastossa jalan ja voivat joutua kulkemaan karttoineen myös kiinteistöjen tai pihapiirien sivuitse etsiessään kohteitaan. Biologien kartoitustyö ei kuitenkaan merkitse sitä, että sähkölinja olisi kulkemassa juuri samalta alueelta.
Viitasammakon pulputusta tyynessä illassa
”Menemme maastoon alueille, jotka karttojen, kasvistonsa ja mahdollisten aiempien havaintojen perusteella voisivat olla viitasammakon elinympäristöä. Viitasammakoita ei ulkonäön perusteella voi erottaa muista sammakoista, mutta kutuaikaan ne erottaa ääntelystään”, kertoo hankkeen maastokartoituksia johtava biologi Ella Kilpeläinen Afry Finland Oy:stä.
”Tyynenä kevätiltana voi reheväreunaisen lammen tai suon rannalla tai suojaisella merenlahdella kuulla pulputusta. Ääni muistuttaa tyhjän pullon täyttymistä veden alla. Jos keväällä on oikein lämmintä, viitasammakon ääntelyä voi kuulla myös päiväsaikaan. Kuljemme siis maastossa myös ilta-aikaan ja kuuntelemme luontoääniä”, hän kertoo.
Liito-oravien asuinsijat tunnistaa papanoista
Liito-oravien mahdollisia asuinsijoja selvitetään ensin ilmakuvien pohjalta. Liito-oravat viihtyvät kuusikoissa, joissa on ruokailupuuksi sopivaa haapaa.
”Luontoselvitykset ovat usein hyvin konkreettista työtä. Käymme maastossa läpi liito-oravia mahdollisesti kiinnostavat kohteet ja konttaamme puiden alla etsimässä niiden papanoita. Joskus jätöksiä löytyy enemmän ja silloin on usein kyse ruokailupuusta tai puussa voi olla sopivia pesäkoloja”, kertoo Ella Kilpeläinen.
Arvokkaita luontokohteita etsien
”Kesäkuun puolivälissä alamme kartoittaa mahdollisten sähkönsiirtolinjojen kasvillisuutta ja teemme luontotyyppiselvityksiä, jotka jatkuvat läpi kesän. Ensin etsimme kartalta arvokkaita kohteita, kuten vanhempaa metsää, puroja ja vesistöjen ylityspaikkoja. Kartoitamme myös yhä harvinaisemmaksi käyviä perinnebiotooppeja, kuten vanhoja niittyjä, jotka voidaan ehkä hoitotoimenpiteillä vielä kunnostaa.”
Maastossa ja rekisteritietojen perusteella etsimme myös uhanalaisia kasveja. Näitä on esimerkiksi metsämailla viihtyvä valkolehdokki, joka on rauhoitettu. Suolla uhanalaistuneita lajeja ovat esimerkiksi suovalkku ja punakämmekkä. Vanhoissa metsissä taas esiintyy kääpiä.”
”Kun yhdyskuntarakentamista on koko ajan enemmän, luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on pidettävä huolta. Kun vaalimme uhanalaisia tai uhanalaistuvia luontotyyppejä, tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan niistä,” tiivistää Ella Kilpeläinen luontoselvitysten tarpeen.
Asukkailta otetaan mielellään havaintoja
Maastotyöt puretaan paikkatietoaineistoksi, joka auttaa YVA-prosessissa valitsemaan tutkituista vaihtoehdoista sopivimman sähkönsiirtolinjauksen. Kasvilajistoa ja luontotyyppejä, uhanlaisia tai muilla tavoin merkittäviä kohteita koskevat tiedot täydentävät aiempaa tietämystä ja auttavat välttämään arvokkaita luontokohteita.
Luontokartoituksia tekevät biologit ottavat mielellään vastaan asukkaiden havaintoja. Havainnot tarkkoine karttatietoineen voi raportoida esimerkiksi sähköpostitse osoitteella: ella.kilpelainen@afry.com
Osa ympäristövaikutusten arviointia
Luontoselvitykset liittyvät merituulivoimalapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA), joka on tarkoitus käynnistää vuoden 2022 aikana.
Lisätiedot:
Hankekehityspäällikkö Ville Koskimäki, Metsähallitus, ville.koskimaki@metsa.fi, 040 536 9582