Metsähallituksen toimeksiannosta tehtävät lintuselvitykset Korsnäsin tulevan merituulivoimapuiston alueella eivät ole tuoneet yllätyksiä. Seurannassa on havaittu tavanomaisia lajeja. Sääolosuhteiden ansiosta kevään muuttoaalto eteni tasaisesti ja näyttävät massamuutot jäivät tältä keväältä näkemättä.
Metsähallituksen lintuselvitykset, jotka aloitettiin jo kesällä 2021, ovat jatkuneet kuluvalla maastokaudella kevätmuuton seurannalla. Lintuselvitykset ovat osa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) koottavaa tietoa. YVA-prosessin arvioidaan käynnistyvän syksyllä 2022.
”Kevätkausi alkoi hanhien muutolla vinosti Pohjanlahden yli Tukholma-Vaasa-linjaa pitkin. Hankealueella ei ole monen kilometrin säteellä maata ja kun meri oli vielä jäässä eikä vesille päässyt, seurasimme muuttoa rannalta. Näkyvyys on hyvällä kaukoputkella kuusi-seitsemän kilometriä. Kun jäät lähtivät, pääsimme kauemmas vesialueille”, kertoo projektipäällikkö Jouni Kannonlahti Vaasan yliopiston Vebic-tutkimuskeskuksesta.
”Seurannassa kirjataan kaikki lajit ja yksilömäärät sekä arvioidaan suunta ja muuttokorkeus: rekisteröimme lentävätkö linnut meren pinnan tuntumassa vai puiden latvojen yläpuolella. Kirjaamme havaintoaineiston sillä tarkkuudella, että siitä on hyötyä arvioitaessa, voivatko linnut törmätä esteisiin”, Kannonlahti selvittää.
Tavanomaisia lajeja ja määriä
Muuton seurannassa ei havaittu tavallisuudesta poikkeavaa. Muuttajat olivat Suomessa pesivää peruslajistoa.
”Kevään muuttomäärät eivät myöskään yllättäneet. Suotuisten säiden vuoksi suuri osa muutosta meni ilman suuria muuttoparvia. Suuria parvia nähdään silloin kun, sää pakottaa linnut pysähtymään ja kokoontumaan ja jälleen sallii niiden lähteä jatkamaan matkaansa suurina parvina”, Kannonlahti kertoo.
“Ainoa jossain määrin poikkeuksellinen ilmiö on ollut suuri lepäilevien mustalintujen joukko jo huhtikuun lopulla. Yleensä mustalintuja nähdään suuria määriä vasta toukokuun loppupuoliskolla. Mustalintujen päämuuttoreitti kulkee kuitenkin Suomenlahtea pitkin Laatokan kautta Vienanmerelle. Pohjanlahden kautta kulkeva osuus on paljon pienempi, mutta silti muuhun vesilintulajistoon nähden ylivoimaisen runsaslukuinen”, Kannonlahti jatkaa.
Lepäilijälaskennat matalikolla
Merituulivoimapuiston selvitysalueella, yli 15 kilometrin päässä avomerellä selvitetään myös lepäilevien lintujen määriä. Muuttolinnut lepäilevät matalikkoalueilla, joilla voi sukeltaa ravintoa. Syvemmillä alueilla, joilla on vettä yli 20 metriä, näkyy enää yksittäisiä ohikiitäviä lintuja.
Metsähallituksen toimeksiannosta tehtävät lintukartoitukset merituulivoimapuiston hankealueella jatkuvat syksyllä. Silloin seurataan muuttolintujen reittivalintoja toiseen suuntaan. Sääolosuhteet vaikuttavat seurantaan myös syksyllä, mutta seurantaa voidaan jatkaa pitempään ilman jäätymisongelmia.
Kesällä jatkuu valtakunnallinen lintuatlas-kartoitus
Kuluvana kesänä lintukartoituksia jatketaan myös lintuatlas-kartoitusten osana. Lintuatlaksessa selvitetään lintulajien pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa sekä tutkitaan lajien levinneisyyksien muutoksia. Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa.
Suomen neljännen lintuatlaksen, joka toteutetaan vuosina 2022–2025, tavoitteena on selvittää pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa.
Lisätietoja antaa:
Tuulivoiman hankekehityspäällikkö Ville Koskimäki, Metsähallitus, ville.koskimaki(at)metsa.fi, p. 040 536 9582
Lintuatlas: https://lintuatlas.fi/