Miten ihmisen toimet vaikuttavat vesistöihin? Entä mitä voimme tehdä kosteikkoluonnon pelastamiseksi? Kaikki pääsevät nyt nettipelissä kokeilemaan oman toiminnan vaikutuksia tähän erittäin uhanalaiseen elinympäristöön. Kosteikkopelissä pelaaja joutuu tasapainottelemaan valintojen kanssa ja pohtimaan mm. elinkeinoelämän suhdetta luonnonsuojeluun. Peli on suunnattu erityisesti syventämään koululaisten luontotietoutta, mutta sitä kannattaa kokeilla aikuistenkin!
Kosteikot ovat maailman uhanalaisin elinympäristö. Me kaikki tarvitsemme puhdasta vettä, mutta tiedämme kosteikkojen tärkeydestä usein vähemmän kuin esimerkiksi metsistä. Metsähallituksen Luontopalvelut ja Jyväskylän yliopiston tiedemuseoon kuuluva Luontomuseo ovat yhdessä avanneet Kosteikkopelin nettiin osana Hydrologia-LIFE-hanketta. Pelin ja hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta kosteikkojen suuresta merkityksestä. Julkaisu juhlistaa myös 2.2. vietettävää Maailman kosteikkopäivää.
Maksuton peli löytyy osoitteesta https://kosteikkopeli.jyu.fi/.
– Pelin tavoitteena on löytää tasapaino lajien säilymisen, rahan ansaitsemisen, virkistyskäytön ja talouselämän välille. Mitä enemmän pelastetaan lajeja, sitä parempi on pelitulos, kertoo käsikirjoittajana toiminut Liminganlahden luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi. Pelin tueksi tehdään opettajien käyttöön opetuspaketteja Mappa.fi-palveluun.
Pelissä veden matka alkaa suolta, jatkuu puroa pitkin lintujärvelle ja sieltä jokea pitkin alas merenrantaan. Ihmisen toiminta voi aiheuttaa kosteikkoluonnolle monenlaista harmia, mutta ilman maa- ja metsätaloutta tai erilaisia tuotantolaitoksia emme tulisi toimeen.
– Kosteikkopeli sopii kaikille noin 12-vuotiaista alkaen. Erilaiset virtuaaliset yleisöpalvelut ovat myös yhä tärkeämpi osa museoiden palvelujen saavutettavuutta. Kosteikkopeli onkin siihen mitä mainioin lisä, iloitsee Jyväskylän yliopiston tiedemuseon intendentti Tanja Koskela. Kun kävijäturvallisuus jälleen sallii, Kosteikkopeliä voi pelata myös paikan päällä kosketusnäytöllä Jyväskylän yliopiston Luontomuseossa ja Metsähallituksen Liminganlahden luontokeskuksessa.
Kosteikkopelin on toteuttanut oululainen pelitoimisto LudoCraft Oy.
– Kosteikkopelin toteuttamisessa haasteena oli simuloida monimutkaisia luonnon ja elinkeinoelämän riippuvuussuhteita todenmukaisella tavalla, joka on mukaansatempaava ja helposti havaittava myös nuoremmille pelaajille, kertoo LudoCraftin toimitusjohtaja Tony Manninen. – Yhdessä onnistuimme mielestäni hienosti antamaan ympäristökasvatukselle uudenlaisen työkalun.
EU-rahoitus kosteikkojen apuna
Purojen, soiden, lintuvesien ja muiden kosteikkojen luonto on käynyt vuosikymmenten kuluessa monin paikoin uhanalaiseksi. Globaalissa mittakaavassa yli 80 % kosteikoista on hävinnyt ihmistoiminnan seurauksena. Eläimet ja kasvit tarvitsevat kosteikkoja elinympäristöikseen, ja me kaikki tarvitsemme mm. puhdasta vettä, jota kosteikot suodattavat. Usein huomaamme kosteikkojen huonon tilan vasta, kun rehevöityneellä järvellä ei voi enää kalastaa tai uida.
Euroopan unionin LIFE-rahaston suurhankkeilla, kuten Hydrologia-LIFE -hankkeella, kohdennetaan suojelutyötä ja rahoitusta myös kosteikkojen turvaamiseen Suomessa.
– Kosteikot edistävät vesi- ja tulvasuojelua, ne ovat lisäksi tärkeä osa suomalaista maisemaa ja toimivat elinympäristöinä useille uhanalaisillekin lajeille. Vesien rehevöityminen on yksi syy luontotyyppien heikentymiseen, summaa projektipäällikkö Eerika Tapio. – Hankkeen monimuotoiset kunnostustoimet kohentavat veden laatua ja tulvasuojelua ja ympäristöviestintä lisää suomalaisten tietoisuutta ja halua toimia kosteikkoluonnon hyväksi.
Suomi on kansainvälisellä Ramsarin sopimuksella sitoutunut suojelemaan arvokkaita kosteikkoja ja edistämään vesivarojen kestävää käyttöä. Sopimuksen vuosipäivä on 2. helmikuuta. Suomessa on 49 Ramsar-aluetta, joista noin puolet on ELY-keskusten hoidossa, puolet valtionmailla Metsähallituksen hoidossa. Kansainvälisesti tunnetuimpia Ramsar-alueitamme ovat Siikalahti Parikkalassa ja Perämeren rannikon Liminganlahti, jonka yhteydessä toimiva Liminganlahden luontokeskus on Suomen kosteikkokeskus.
Lisätietoja:
Intendentti Tanja Koskela, Jyväskylän yliopisto/Tiedemuseo, tanja.a.e.koskela@jyu.fi
Projektipäällikkö Eerika Tapio, eerika.m.tapio@metsa.fi
