Julkaistu 31.3.2025

Kuinka monta norpanpesää Saimaalta löytyy tänä keväänä? Pesälaskenta käynnistyy huhtikuussa

Saimaannorppien pesien kartoittaminen ja laskeminen on iso ponnistus, jonka avulla saadaan ainutlaatuisen tarkkaa tietoa norpan kannan tilanteesta. Pesiä aletaan laskea sään lämmetessä huhtikuun alussa, kun lumipesien katot romahtavat ja pesät pystytään havaitsemaan. Laskentoihin osallistuu Metsähallituksen ja sen yhteistyökumppanien lisäksi lukuisia paikallisia vapaaehtoisia, joita ilman massiivista laskentaoperaatiota ei saataisi aikaan.

Saimaannorppa makaa jäänreunalla.
Kuva: Miina Auttila / Metsähallitus.

Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suojelusta ja organisoi myös jokakeväiset pesälaskennat. Laskennat ovat niin Suomen kuin koko maailmankin mittakaavassa valtava ponnistus: Saimaan rantaviivasta tarkistetaan noin 70 prosenttia eli yhteensä noin 11 500 kilometriä.

Kattavien laskentojen ansiosta saimaannorpan kanta tunnetaan hyvin ja sen muutoksia voidaan seurata tarkasti. Vuosittain julkaistava saimaannorpan kanta-arvio perustuu pitkälti pesälaskentojen tuloksiin. Pesälaskennoista saatavaa tietoa eli pesien sijaintia käytetään myös maankäytön suunnittelussa, jotta norppa pystytään ottamaan paremmin huomioon muun muassa rantarakentamisen ohjauksessa.

Vuonna 2024 saimaannorpan makuu- ja poikaspesiä löytyi yhteensä 519. Laskentoihin osallistuu vuosittain Metsähallituksen lisäksi Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä lähes sata paikallista vapaaehtoista, jotka vastaavat omien alueidensa kartoituksista.

”Havaittujen pesien määrä vaihtelee vuosittain laskentaolosuhteiden mukaan. Paikalliset vapaaehtoiset mahdollistavat tämän valtavan urakan tekemisen lyhyessä ajassa. Lisäksi he tuntevat paikalliset olosuhteet ja osaavat liikkua Saimaan virtaisillakin alueilla”, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski.

Laskennat tehdään potku- ja moottorikelkoilla sekä kelirikkoaluksilla alueilla, joilla jäät ovat heikkoja.

Säät määrittävät, milloin pesälaskennat voi aloittaa

Pesälaskennat voidaan aloittaa, kun lämpenevät kelit romahduttavat lumipesien katot. Romahtaneet katot auttavat pesien tunnistamisessa, sillä ehjinä niitä on käytännössä lähes mahdotonta erottaa muun lumen seasta. Norpat käyttävät ehjiä pesiä mahdollisimman pitkään, koska ne tarjoavat hyvän suojan. Nopeasti etenevästä keväästä huolimatta pesälaskennat aloitetaan kuitenkin aikaisintaan 1.4., jotta turvataan norpille pesimärauha mahdollisimman pitkään.

”Havaitut pesät jaotellaan lepopesiin ja poikaspesiin niistä tehtyjen löydösten perusteella. Poikasen syntymästä kertoo pesän suuren koon lisäksi sen pohjalta löytyvä poikasvilla”, sanoo Riikka Alakoski.

Saimaalla alueelliset erot kevään etenemisessä ovat suuria. Ilmastonmuutoksen etenemisen myötä talviolosuhteet muuttuvat entistäkin vaikeammiksi ennustaa.

”Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen, minkä vuoksi luonnonkinoksia on ollut norpille pesäpaikoiksi vähän. Tälle pesimäkaudelle saatiin kuitenkin vapaaehtoisten avulla kasattua ennätykselliset yli 330 apukinosta, jotka ovat varmasti olleet tarpeen. Pesälaskennan yhteydessä selviävät myös käytössä olleiden apukinosten ja keinopesien määrät”, kertoo Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila.

Saimaannorpan pesintää turvataan vuosittain kolattavilla apukinoksilla, joiden lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimassa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa asennettiin tänä talvena Saimaalle jo 40 keinopesää. Ne tarjoavat norpille suojaa vähälumisina ja jäättöminä talvina.

Pesinnän onnistumista voidaan arvioida vasta pesälaskentojen ja niiden tuloksia tarkentavien pesäpaikkasukellusten jälkeen toukokuussa, kun syntyneiden ja kuolleiden kuuttien määrät varmistuvat.

Lisätietoja