Metsähallitus kunnostaa Savitaipaleella sijaitsevaa Kärnäkosken historiallista linnoitusta. Linnoitus kunnostetaan eduskunnan myöntämällä lisärahoituksella keväällä ja kesällä 2021.
Arkeologit avaavat ensin muurien päällä olevia maakerroksia. Tavoitteena on selvittää, onko vanhaa, savesta ja tuohesta tehtyä vesieristystä vielä jäljellä. Itse linnoituksen korjaustyöt käynnistyvät toukokuun puolivälissä. Linnoituksen kunnostustöiden urakoitsija on Mikkelin Kivityö MKT Oy.
Kärnäkosken linnoitus rakennettiin venäläisen kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla vuonna 1791 osaksi Venäjän pääkaupungin Pietarin puolustusjärjestelmää. Kymijoen itäpuolinen Suomi kuului tuolloin Venäjän valtakuntaan ja rakentamiskäskyn antoi keisarinna Katariina Suuri. Ruotsin vastaista rajaa turvannut linnoitus oli samalla venäläisen Saimaan laivaston tukikohta. Linnoitus hylättiin tarpeettomana, kun koko Suomi oli vuonna 1809 liitetty osaksi Venäjää.
– Kärnäkosken linnoitukselta valvottiin ennen niin maantietä kuin vesiä pitkin kulkevia. Nykyään linnoitus sekä sitä kiertäneet muurit ja vallihauta ovat nähtävillä raunioina. Kärnäkosken linnoituksen alue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Lampaat laiduntavat kesäisin linnoituksella, pitävät maiseman avoimena, hoitavat muinaisjäännöstä ja ilahduttavat eläinten ystäviä, erikoissuunnittelija Tanja Tenhunen Metsähallituksesta kertoo.
Linnoitusalue on normaalisti aina avoinna. Kunnostustöiden vuoksi työmaa-alue aidataan ja kulku sille estetään töiden ajaksi. Kärnäkosken linnoitukselle pääsee myös veneellä. Tulentekopaikka ja laavu sijaitsevat lotjasataman rannassa, puolen kilometrin kävelymatkan päässä linnoituksen pysäköintialueelta. Yleisöopastuksia linnoitukselle voi tilata Partakosken kyläyhdistykseltä.
Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Tanja Tenhunen, Metsähallitus, Luontopalvelut, puh. 0206 39 5085