Nuuksion kansallispuistossa 11.–12.8.2023 järjestetyn Bioblitz-tapahtuman tulokset ovat valmistuneet. Tapahtuman tavoitteena oli löytää kansallispuiston alueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta eliölajia. Lajijahtiin osallistuneet 34 asiantuntijaa ja harrastajaa löysivät yhteensä 1557 eliölajia. Näistä noin 349 lajia olivat sellaisia, joista ei ollut aikaisempaa havaintoa alueelta ja yksi laji oli kokonaan uusi Suomelle. Punaisen listan uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin kaikkiaan 51.
Bioblitz-tapahtumaan osallistui monien eri eliöryhmien huippuasiantuntijoita. Osaamista oli mm. putkilokasveista, sammalista, sienistä, nilviäisistä, linnuista, kovakuoriaisista, pistiäisistä, kaksisiipisistä, vesiperhosista, perhosista ja muistakin hyönteisryhmistä.
Heti 24 tunnin lajijahdin päätteeksi alustavat tulokset laskettiin Suomen luontokeskus Haltiassa pidetyssä yleisötilaisuudessa. Jo silloin lajeja todettiin löytyneen noin 1200. Asiantuntijat veivät osan lajinäytteistä mukanaan myöhemmin tunnistettavaksi, ja lajimäärä kasvoi lopulta 1557 lajiin. Eniten lajeja saatiin putkilokasveista (295 lajia), sienistä (254 lajia), kovakuoriaisista (240 lajia), sammalista (163 lajia), kaksisiipisistä eli kärpäsistä ja sääskistä (154 lajia) ja nivelkärsäisistä eli luteista ja kaskaista (117 lajia).
– Tämä on hieno Bioblitz-tulos, ja paljon suurempaankin lajimäärään olisi Nuuksiossa ollut mahdollisuudet vielä isommalla asiantuntijajoukolla. Nuuksiosta tunnettiin jo ennen Bioblitzia noin 4700 lajia, eli tosi monta, joten kansallispuistolle uusien lajien löytämisessä oli kunnolla haastetta. Silti sellaisiakin löytyi 349 kpl, joten niiden myötä Nuuksiosta tunnetaan nyt yli 5000 lajia, iloitsee luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg Metsähallituksen Luontopalveluista.
Arvokasta lajistoa ja yllätyksiä
Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä peräti 51 – eniten sammalista (18 lajia) ja linnuista (12 lajia), minkä lisäksi niitä oli sienissä, putkilokasveissa, kovakuoriaisissa, nivelkärsäisissä, pistiäisissä, kaksisiipisissä ja nilviäisissä. Joukossa oli kolme äärimmäisen uhanalaista lajia: helolantiainen, kantopihtisammal ja kantokinnassammal. Erittäin uhanalaisia lajeja oli puolestaan 11, vaarantuneita 15 ja silmälläpidettäviä 22.
– Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrä on korkea aiempiin Bioblitzeihin verrattuna, eikä ihme, sillä Nuuksiosta löytyy eteläisen Suomen oloissa paljon erilaisia arvokkaita elinympäristöjä. Erityisen hieno havainto oli äärimmäisen uhanalaisen vanhan metsän lajin, kantopihtisammalen (Fuscocephaloziopsis catenulata) löytyminen, sanoo Sampsa Malmberg.
– Erittäin uhanalainen nummirahkasammal (Sphagnum molle) on myös hyvin mielenkiintoinen havainto Nuuksiosta. Lajin ydinaluetta Suomessa on Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan seutu. Muualla maassamme laji on hyvin harvalukuinen. Nummirahkasammal viihtyy karuhkoilla ohutturpeisilla soilla ja hyötyy häiriötekijöistä eli turve- tai mineraalimaapaljastumista, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Timo Kypärä Metsähallituksen Luontopalveluista.
Havaittu uhanalainen hyönteislajisto löytyi Luontopalvelujen jo pitkään ylläpitämiltä Nuuksion perinnebiotoopeilta. Niillä riittää myös arvokasta kasvilajistoa, ja nähtiinpä kedolla erittäin uhanalainen sienikin, viiruvahakas. Havaituissa uhanalaisissa sammalissa oli puolestaan luonnontilaisten metsien, soiden ja kallioiden lajeja, sekä yksi lähteidenkin laji.
– Hyönteisissä näkyi samalla Etelä-Suomen lajiston muuttuminen. Joistain lounaisista lajeista tehtiin Suomen itäisimmät havainnot, ja aika lailla näkyi vasta hiljattain Suomeen kotiutuneita, viime vuosina runsastuneita lajeja, kuten isokuparilude, keltasiimalude, roopelude, tarhasylkikuoriainen ja mantukuntikaslaji Philonthus coprophilus, joita tuskin vielä 10 vuotta sitten olisi voinut Nuuksiosta havaita.
Nuuksion Bioblitzissa löytyi yksi Suomelle uusi laji – eli laji, jota ei ole havaittu aiemmin Suomesta.
– Kyseessä on oranssi, 4–5 mm pituinen, hyppimään kykenevä kovakuoriainen, jonka tieteellinen nimi on Neocrepidodera brevicollis. Se syö ainakin ohdakkeita. Lajin leviäminen Suomeen ei ole kovin yllättävää, kun Ruotsissa sitä esiintyy laajalti. Suomelle uusia eteläisiä hyönteislajeja saapuu jatkuvasti lähialueilta, jatkaa Sampsa Malmberg.
Bioblitz-tapahtumien tarkoitus ja historia
Ensimmäinen Bioblitz järjestettiin vuonna 1996 Yhdysvalloissa, mistä idea on levinnyt ympäri maailmaa. Bioblitz-tapahtuman tarkoituksena on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä.
Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelualueella. Tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita ja harrastajia myös Metsähallituksen ulkopuolelta. Tähän mennessä lajeja on kartoitettu Nuuksion kansallispuiston lisäksi Naantalin Pähkinäisten saarella sekä Saaristomeren, Pallas–Yllästunturin, Hossan, Kolin, Pyhä–Luoston, Liesjärven ja Riisitunturin kansallispuistoissa. Seuraava tapahtuma järjestetään todennäköisesti Lapin Luontopalvelujen alueella.
Lisätiedot:
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg, Metsähallitus, Luontopalvelut: p. 040 583 9648, sampsa.malmberg(at)metsa.fi
Löydetyt lajit Nuuksion BioBlitzissä: https://julkaisut.metsa.fi/fi/julkaisut/show/2884
National Geographic Society ja Bioblitz-konsepti (nationalgeographic.org)