Metsähallituksen Paimenviikoille tuli tänä vuonna ennätysmäärä hakemuksia, yhteensä 17 859 kappaletta. Perinneympäristöjen hoito ja luonnonsuojelu kiinnostivat erityisesti Lapin kohteilla, mutta hakemuksia tuli runsaasti kaikkiin tarjolla oleviin kohteisiin ympäri Suomea.
Paimenviikkojen suosiossa tehtiin tänä vuonna ennätys ja roima parannus viime vuodesta: hakemuksia perinneympäristöjen hoitajiksi Metsähallitus sai yhteensä 17 859 (vuonna 2021 14 397) ja hakijoitakin oli yhteensä 2645 (vuonna 2021 2153). Hakijamäärä löi laudalta edellisen ennätyksen, joka oli vuodelta 2020. Silloin Paimenviikkoja haki yhteensä 2520 ihmistä.
– On hienoa nähdä, että luonnonhoito ja luonnonsuojelu kiinnostavat ihmisiä näin paljon. Paimenviikot ovat ikimuistoinen kotimaan lomakokemus, joka samalla auttaa uhanalaista luontoa, summaa Paimenviikkojen koordinaattori Leena Hiltunen Metsähallituksesta.
Yhteensä Paimenviikkoja arvottiin 171 kappaletta toukokuusta syyskuuhun. Paimenkohteita oli yhteensä 15 ympäri Suomen.
Lapin kohteisiin vahva imu
Eniten Paimenviikkojen hakemuksia tuli kahteen kohteeseen Lapissa: Lemmenjoen kansallispuiston Kaapin Jounin tilalle (1450 kpl) ja Utsjoelle Välimaan saamelaistilalle (1406 kpl).
Kohteet ovat kiehtovia harvinaisen luonnon ja vanhan kulttuurin yhdistelmiä. Molemmat tilat ovat matkailijoille herkkupaloja – niillä kun pääsee yöpymään vain Paimenviikkojen aikana.
Kaapin Jounin tilalle lampaat viedään venekyydillä. Lampaiden tehtävänä on antaa turpien jauhaa ja pitää vanha asuinkenttä avoimena, jotta monipuolinen niittylajisto pysyy elinvoimaisena.
– Asuinkentällä niittytyypit vaihtelevat mosaiikin lailla. Niityillä kasvaa runsas lajisto, kuten silmälläpidettävät keto- ja ahonoidanlukko. Runsaita ovat puolestaan mesimarja, heinätähtimö ja kultapiisku. Huomionarvoisia lajeja ovat myös harmaakynsimö, nurmitatar, niittykullero, kellosinilatva ja keväthanhikki, kertoo suojelubiologi Mia Vuomajoki Metsähallituksesta.
Luonnonhoito on tärkeää, villaterapia virkistävää
Paimenviikot on luotu luontoa varten. Paimennuksen tärkein tarkoitus on arvokkaiden perinneympäristöjen hoito. Suurin työ on lampailla, lehmillä ja hevosilla, jotka laiduntavat kohteilla ja pitävät perinnemaiset avoimina. Laidunnus auttaa lukuisten avointa tilaa tarvitsevien lajien elinmahdollisuuksia. Perinneympäristöt ovat uhanalaisia elinympäristöjä. Metsähallitus hoitaa luonnonsuojelualueilla yli 5 000 hehtaarin alalla perinneympäristöjä.
Paimenten työ on huolehtia laiduntavista eläimistä. He osallistuvat näin osaltaan merkittävään luonnonsuojelutyöhön. Luonto kiittää paimenia tarjoamalla heille virkistäviä elämyksiä, rauhaa ja lepoa.
Paimenviikon arvonnassa voittaneille hakijoille on ilmoitettu valinnasta sähköpostitse. Paimenviikot ovat maksullisia, ja niistä saadut tulot käytetään kyseisen kohteen ja sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon.
Paimenkohteet ja hakemukset
- Lemmenjoen kansallispuisto, Kaapin Jounin tila 1450 kpl
- Utsjoki, Välimaan saamelaistila 1406 kpl
- Punkaharju, Palovartijan talo 1374 kpl
- Kolin kansallispuisto, Seppälän tila 1366 kpl
- Neitvuori, Hiidenmaan tila 1332 kpl
- Kolin kansallispuisto, Lakkalan tila 1315 kpl
- Koloveden kansallispuisto Huhtiniemen talo 1240 kpl
- Isojärven kansallispuisto, Luutsaaren vuokratupa 1228 kpl
- Pyhä-Häkin kansallispuisto, Poika-Aho 1123 kpl
- Syötteen kansallispuisto, Rytivaaran kruununmetsätorppa 1100 kpl
- Evon retkeilyalue, Onnin maja 1064 kpl
- Evon retkeilyalue, Mustajärven torppa 1057 kpl
- Oulujärven Ärjänsaari, Saunala 1020 kpl
- Perämeren kansallispuisto, Kokko, 914 kpl
- Perämeren kansallispuisto, Paimentupa 870 kpl
Lisätietoja
- Paimenviikot (luontoon.fi)
- Paimenviikoista valtakunnallisesti: Leena Hiltunen, Paimenviikkojen koordinaattori, Metsähallitus, Luontopalvelut
+358 206 39 5270, leena.hiltunen(at)metsa.fi - Kaapin Jounin tilan ja Utsjoen Välimaan saamelaistilan luonnosta: Mia Vuomajoki, suojelubiologi, Metsähallitus, Luontopalvelut, 020 639 7732, mia.vuomajoki(at)metsa.fi