Ikänestori on raakku eli jokihelmisimpukka. Metsähallituksen Luontopalvelut keräsi viime kesänä raakkunäytteitä, ja yksi raakuista osoittautui todella vanhaksi, peräti 208-vuotiaaksi. Näytteitä kerättiin uhanalaisten raakkupopulaatioiden ikärakenteen määrittämiseksi ja raakun suojelutoimien suunnittelun avuksi.
Ennätysraakku näki päivänvalon tai ainakin veden virtauksen vuotta ennen kuin Helsingistä tuli maamme pääkaupunki tai kun Napoleon teki epäonnisen sotaretkensä Venäjälle vuonna 1812. Raakkujen iänmääritystä ei tehty huvin vuoksi, varsinkin kun kyseessä on erittäin uhanalainen laji. Tietoa eri virtavesien raakkupopulaatioiden ikärakenteesta tarvitaan, jotta tiedetään millä populaatioilla on suurin suojeluarvo ja millaisia suojelutoimia niihin kannattaa kohdistaa.
208-vuotiaan ikänestorin lisäksi 18 muulle ikämääritellylle raakulle oli kertynyt elämänkokemusta 73–181 vuoden verran. Korkeasta iästä huolimatta vanhuksilla oli pituutta vain 11–12 cm.
Iänmääritys on osa raakun pelastamiseen tähtäävää Salmus-projektia
Iänmääritykset ovat osa Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää, Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa yhteistä Salmus-projektia. Siinä mm. kartoitetaan raakulle sopivia vesistöjä ja aiemmin tuntemattomia esiintymisalueita. Selvityksessä on myös raakun väli-isäntien eli lohen ja taimenen tila ja raakkuloisinnan aste, raakkupopulaatioiden jokikohtainen ikärakenne sekä raakku- ja lohikalakantojen geneettinen rakenne. Lisäksi olemme mukana kehittämässä tekniikoita, joilla raakun toukkavaihe saadaan infektoimaan väli-isäntäkala ja kehittymään laitoskasvatuksessa luonnonvesiin siirrettävän kokoiseksi.
Salmus on mukana myös WWF:n raakkujen elämää suorana lähetyksenä seuraavassa luontolivessä.
Rahoitus Salmukseen vuosille 2019–2022 tulee Euroopan unionin ENI Kolarctic CBC -ohjelmasta sekä Venäjän, Ruotsin, Norjan ja Suomen kansallisena rahoituksena. Kumppaneita ovat Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus, Alleco Oy, Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskus ja Pohjoisen teollisuuden ekologisten ongelmien tutkimuslaitos, Norjan biotalousinstituutti sekä Norrbottenin lääninhallitus. Raakkujen iänmääritys tehtiin Ruotsin luonnonhistoriallisessa museossa Tukholmassa.
Lisätietoa Salmus-projektista ja raakun iänmäärityksestä:
- Projektipäällikkö Heikki Erkinaro, Metsähallitus, Luontopalvelut, Lappi: heikki.erkinaro@metsa.fi, puh. 040 484 5578
- www.metsa.fi/salmus
- Raakun elämää voi seurata nyt livenä. Luontoon.fi-sivusto kertoo WWF:n uudesta raakkukamerasta (www.luontoon.fi)