Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkista Suomen toinen UNESCO Global Geopark

Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark haki UNESCOn Global Geopark -jäsenyyttä syksyllä 2018 pitkän valmistelun jälkeen, ja tarina huipentui heinäkuun alussa UNESCOn hallintoneuvoston päätökseen hyväksyä alue Geopark-ohjelmaan ja kansainvälisen verkoston jäseneksi. Länsi-Suomessa kolmen maakunnan alueella sijaitsevasta Geoparkista tuli samalla Suomen toinen UNESCO Global Geopark Rokuan jälkeen.

Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee Länsi-Suomessa kolmen maakunnan rajaseudulla. Geopark-kuntiin lukeutuvat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki Etelä-Pohjanmaalla, Kankaanpää, Karvia, Honkajoki, Jämijärvi ja Siikainen Satakunnassa sekä Parkano ja Kihniö Pirkanmaalla. Kunnat ovat jo vuosien ajan kehittäneet aluetta kohti UNESCO Global Geopark -verkoston jäsenyyttä tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, yritysten, yhdistysten ja asukkaiden sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Nyt työ palkitaan.

Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin geologinen pääteema kuvaa maiseman kehitystä muinaisesta vuoristosta nykyiseksi suomaaksi. Alueen kansainvälisesti merkittävimpiä erityispiirteitä ovat Lauhanvuoren ajallisesti pitkä ja monivaiheinen geologinen historia, arvokkaat suokokonaisuudet, Susiluola sekä Suomen hienoimpiin lukeutuvat pulppuavat lähteet.

– Geopark-statuksen hakuun valmistautuminen on edellyttänyt alueen laaja-alaista kehittämistä, kattavaa yhteistyötä, investointeja ja inventointeja, valintojen tekemistä sekä pitkäjänteistä sitoutumista Geoparkin jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa, listaa Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson. – Geopark on alueen yhteisen ponnistelun tulos, olemme kiitollisia siitä mittavasta työstä, jota ihmiset ovat alueella tehneet ja miten he ovat sitoutuneet Geoparkin yhteiseen kehittämiseen.

Metsähallituksen johdolla on rakennettu retkeilypalveluja geokohteisiin ja tuotettu opastusaineistoja. Myös kunnat ovat kehittäneet Geopark-aluetta ja Geoparkin toimintaa yhteisillä hankkeilla. Geopark ei ole suojelualue, vaan työkalu, jonka avulla geologisesti arvokasta aluetta ja sen elinvoimaa kehitetään ja nostetaan esiin alueen arvokasta geologiaa, luontoa ja kulttuuria.

Suurin osa geokohteista sijaitsee Metsähallituksen alueilla, minkä ansiosta Geopark nojaa Metsähallituksen järjestelmiin, asiakasturvallisuustyöhön ja luonnonsuojelukäytäntöihin. – Metsähallituksen valmiit palvelut, resurssit ja tuki ovat helpottaneet Geopark-valmistelua ja vaikuttaneet positiivisesti statuksen saamiseen, kiittää Hermansson. Resurssien lisäksi Geopark-kelpoisuuden arvioinnissa alue sai kiitosta mm. kaikkia hyödyttävästä hyvästä yhteistyöstä ja verkostoitumisesta, koulujen Geopark-ympäristökasvatustyöstä sekä Geoparkin näkyvyydestä eri tavoin niin maastossa, painetuissa materiaaleissa kuin virtuaalisestikin.

UNESCO Global Geopark -brändi on matkailijalle laadun tae ja lisää kansainvälistä matkailua alueella. Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark -alueen kansallispuistoissa ovat käyntimäärät Metsähallituksen laskentojen mukaan jo valmisteluvaiheessa viimeisen kolmen vuoden aikana kasvaneet paljon: Lauhanvuorella reilu 20 %, Kauhaneva–Pohjankankaalla jopa 65 %. Geopark-näkyvyyden ja retkeilypalvelujen parantumisen lisäksi kohteiden käyntimääriin on vaikuttanut myös luontoretkeilyn suosion kasvu.

Geopark-alueen suosituimpia nähtävyyksiä ovat Kivijata ja Spitaalijärvi Lauhanvuoren kansallispuistossa, Kauhaneva ja Katikankanjoni Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa ja Hämeenkankaan lähteet. Alueen laaja matkailupalvelutarjonta on koottu Lhgeopark.fi-sivustolle.

UNESCO Global Geopark-statuksen myötä avautuu entistä enemmän mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön kaikilla sektoreilla. Geoparkien tehtävänä on auttaa toisiaan ja jakaa hyviä käytäntöjä ja innovaatioita myös muille. Yhteisiä konferensseja järjestetään vuosittain, ja ne ovat hienoja oppimisen paikkoja.

Suomessa on valmisteilla muitakin Geopark-alueita: Saimaa, Salpausselkä ja Kraatterijärvi. Suomen UNESCO Global Geoparkit ja Geopark-projektialueet yhdessä ovat kiinnostava matkailukokonaisuus myös kansainvälisesti. Tavoitteena on kehittää Suomen Geopark-verkoston yhteistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Mikä on UNESCO Global Geopark?

Kansainvälisesti merkittävien geologisten kohteiden yhteisbrändi
Verkostoon kuuluu 163 Geoparkia eri puolilla maailmaa, ja verkostoon pyrkii vuosittain useita Geoparkeja
Statuksen saaminen on vuosien työn tulos, ja status on määräaikainen. Geoparkeille asetetaan valtava määrä kriteerejä, joiden toteutumista arvioidaan hakuvaiheessa ja statuksen myöntämisen jälkeen neljän vuoden välein
Geoparkin edellytys on merkittävä geologinen perintö, joka on vaikuttanut alueen luonnon ja kulttuurin kehitykseen
Geoparkien tehtävänä on lisätä tietoisuutta alueen geologisen, luonnon- ja kulttuuriperinnön merkityksestä ja edistää niiden säilyttämistä, edistää kestävä kehitystä, ympäristökasvatusta ja geomatkailua sekä paikallistaloutta laajemmin

Tiedotustilaisuudet perjantaina 10.7.2020

Parkanon Metsämuseolla (Rännärinmuseotie 112, Parkano) klo 10. Mukana myös Geopark-yhdistyksen puheenjohtaja Jari Heiniluoma ja Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson.
Karviassa Kulttuurikeskus Skanzissa (Karviantie 720, Karvia) on yksi mahdollisuus tavata Geoparkilaisia klo 10:30.

Lisäksi sunnuntaina 12.7.2020

Isojoella Lauhansarvessa (Lauhanvuorentie 490, Isojoki) klo 13. Mukana Terttu Hermansson

Lisätietoja:
Terttu Hermansson, toiminnanjohtaja, Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark ry, +358 40 675 7363, terttu.hermansson@lhgeopark.fi
Vesa Krökki, toimitusjohtaja, Humanpolis Oy, toiminnanjohtaja, Rokua Geopark, gsm: +358 50 550 8513, vesa.krokki@humanpolis.fi
Sari Airas, asiakaspalvelupäällikkö, Metsähallitus puh. 0206 39 6671 (tavoitettavissa 10.7.2020)
Tuula Peltonen, puistonjohtaja, Metsähallitus puh. 0206 39 5268 (tavoitettavissa 13.7.2020 alkaen)