Järvenpäässä, Lemmenlaakson eteläosassa kunnostetaan arvokkaita luontotyyppejä osana Rannikko-LIFE-hanketta. Kunnostustöitä tehdään vuosina 2021–2024 Metsähallituksen ja Järvenpään kaupungin yhteistyönä.
Vaateliaiden niittylajien elinympäristö häviämässä
Lemmenlaakson eteläosan lehdot ja perinneympäristöt ovat pitkään tarjonneet elintilaa niittyjä ja valoisia metsiä tarvitseville eliölajeille. Vielä 2000-luvun alussa Lemmenlaaksossa laidunnettiin hevosia. Kun laidunnus päättyi, vaateliaiden niittylajien elinympäristö alkoi hävitä, kun niityt heinittyvät ja kasvavat umpeen.
– Alueelle on laadittu luonnonhoitosuunnitelma Metsähallituksen Rannikko-LIFE-hankkeessa. Hoidon avulla kunnostamme Lemmenlaakson eteläosan avoimia ja puustoisia perinnebiotooppeja. Nuorten kuusien poistaminen ja laidunnus ylläpitävät myös lehtojen valoisuutta, mistä hyötyvät esimerkiksi monet perhoset ja Lemmenlaakson tunnetut kevätlajit, kuten pystykiurunkannus, kertoo suojelubiologi Martina Reinikainen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Laidunnus alkaa kesällä 2022
Niittyjä kunnostetaan poistamalla puita ja pensaita. Muutama pieni, entinen peltolohko raivataan hakamaaksi. Alueelta poistetaan myös haitallisia vieraslajeja, kuten lupiinia ja jättipalsamia sekä niitetään heinittyneimpiä kohtia.
– Laidunlohkojen ympärille rakennetaan aidat. Laidunkaudella laitumien portit pidetään lukittuina, jotta eläinten turvallisuus voidaan taata. Joen itäpuolella retkeilijöiden polku ohjataan kulkemaan aidan vierustaa. Polulta voi katsella laiduneläimiä sekä niiden ylläpitämiä niittyrinteitä. Kauden ulkopuolella portit voidaan pitää auki, jolloin retkeilijöillä on pääsy laitumien alueelle, kertoo Järvenpään kaupungin aluevalvoja Ritva Lindroos.
Lemmenlaakso osa Natura 2000 -verkostoa
Lemmenlaakso on Järvenpään kaupungin omistama yksityinen luonnonsuojelualue, joka kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon.
Lemmenlaakson eteläosan perinnebiotoopit ja lehtipuuvaltaiset lehdot ovat tärkeä osa Natura 2000-alueen kokonaisuutta. Ne täydentävät luonnonsuojelualueen pohjoisosaa, jossa on järeää havupuuvaltaista metsää ja siitä riippuvaista lajistoa. Hoidon avulla ylläpidetään Lemmenlaakson eteläosan avoimia ja puustoisia perinnebiotooppeja – niittyjä, ketoja ja hakamaita – sekä niiden lajiston olosuhteita.
Lemmenlaakson eteläosassa kasvillisuutta on niitetty karjan talvirehuksi ja nautoja sekä hevosia on päästetty laiduntamaan joenvarren rinteille.
Lemmenlaakson kevätkasvit ja linnusto hyötyvät kunnostuksesta
Lehtojen kohdalla tavoitteena on ylläpitää niiden lehtipuuvaltaisuutta, kasvattaa vanhojen puiden ja lahopuun määrää ja ylläpitää kenttäkerroksen monipuolista lajistoa. Nuorten kuusien poisto ja laidunnus ylläpitävät lehtojen valoisuutta. Valoisuudesta hyötyvät monet perhoset ja kevätkauden kasvit, kuten valkovuokko, keltavuokko ja pystykiurunkannus.
Linnuista kunnostustoimenpiteet hyödyttävät esimerkiksi pikkulepinkäistä ja uhanalaista peltosirkkua. Suurin osa tiheimmistä lehdoista jätetään raivausten ulkopuolelle. Joen varteen jätetään myös suojavyöhyke, jolta ei pääsääntöisesti poisteta puita tai pensaita.
Myös Lemmenlaakson luonnonsuojelualueen pohjoisosassa tehdään tulevina vuosina virkistyskäyttöä ja luontoa palvelevia toimenpiteitä, joista Järvenpään kaupunki tiedottaa erikseen. Rannikko-LIFE-hankealueen ulkopuolisilla alueilla tullaan muun muassa kunnostamaan ulkoilureittiverkostoa ja viitoitusta, ennallistetaan metsää sekä tehdään Isokydönpuron kalannousua helpottavia hoitotoimia ja kutupaikkojen ehostamista.
Lisätietoja:
Martina Reinikainen, Metsähallitus, martina.reinikainen@metsa.fi, puh. 040 193 2058
Ritva Lindroos, Järvenpään kaupunki, ritva.lindroos@jarvenpaa.fi, puh. 040 315 3054
Luonto tarvitsee hoitoa – Rannikko-LIFE hoitaa!
Rannikko-LIFE-hankkeessa hoidetaan rannikon suojelualueiden luontoa vuosina 2018–2025. Rannikon lajirikkaita elinympäristöjä uhkaavat Itämeren rehevöityminen, umpeenkasvu ja rannoille leviävät vieraslajit. Rannikko-LIFEn luonnonhoitotyöt tarttuvat ongelmaan raivauksin, kulotuksin ja palauttamalla perinneympäristöjä laidunkäyttöön. Samalla syntyy lajeille sopivien elinympäristöjen verkostoja, jotka auttavat lajeja leviämään ja tarjoavat pakoreitin uusille alueille, kun ilmastonmuutos muuttaa vanhoja elinalueita kelvottomiksi. Hoidon kohteena on 41 Natura 2000 -aluetta Perämereltä Viron rannikolle.
