Liito-orava-LIFE-hankkeessa on haettu uusia keinoja liito-oravan suojelun ja metsänkäytön yhteensovittamiseen. Metsähallitus on yhdessä kumppaniensa kanssa tehnyt 37:lle metsäkohteelle suunnitelmat hakkuita tai suojelualueen perustamista varten. Tavoitteena on suojella liito-oravaa talouskäytössä olevissa metsissä entistä paremmin ja helpottaa metsänkäytön suunnittelua liito-oravakohteilla.
Uhanalainen liito-orava on taantunut erityisesti talouskäytössä olevissa metsissä, joten lajin huomioiminen näillä alueilla on ensiarvoisen tärkeää. Metsähallituksen vetämä Liito-orava-LIFE-hanke tähtää liito-oravan suojelun parantamiseen yhteistyössä viranomaisten, MTK:n sekä metsäalan ja luonnonsuojelun ammattilaisten kanssa.
– Maankäyttö liito-oravan esiintymisalueilla nostattaa kiistoja ja herättää suuria tunteita, koska ihmisten erilaiset arvot ja näkemykset törmäävät. Lisäksi pelissä voivat olla myös elinkeinot ja melko suuretkin rahasummat, koska liito-oravan suosimat varttuneet metsät ovat tavallisesti kohtuullisen arvokkaita, kertoo projektipäällikkö Eija Hurme Metsähallituksen Luontopalveluista.
Joukkoälyn voimaa
Hankkeessa on tehty 37 toimenpidesuunnitelmaa valtaosin yksityisten ja yhteisöjen metsiin, mutta myös valtion monikäyttömetsiin, jotka sijaitsivat eri puolilla Suomea. Osalla kohteista päädyttiin esimerkiksi harvennushakkuisiin ja pienaukkohakkuisiin jättäen liito-oravalle tärkeimmät metsänkohdat koskematta, joillakin taas päädyttiin suojelemaan alue.
Liito-orava-LIFE-hankkeessa päämäärä on ollut tehdä mahdollisimman hyviä toimenpidesuunnitelmia, jotka ensisijaisesti turvaavat liito-oravan, mutta myös täyttävät ainakin osan maanomistajan muista tavoitteista.
Yhteissuunnitteluun osallistui asiantuntijoita Suomen metsäkeskuksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä ja Luontopalveluista, MTK:sta sekä alueellisista ELY-keskuksista.
Hyviä käytäntöjä jatkoon
Kokemuksia esimerkkikohteilta hyödynnetään metsäalan ammattilaisten ja maanomistajien koulutuksissa ja kohteilla järjestetään myös maastokoulutuksia. Osa yhteissuunnittelulla syntyneistä suunnitelmista on esimerkkeinä juuri valmistuneessa koulutuspaketissa, jossa havainnollistetaan liito-oravan hyvää huomioimista metsien käytössä:
Hankkeessa kertyneiden kokemusten perusteella yhteissuunnittelu vie aikaa, joten menetelmä ei sellaisenaan sovellu jatkuvaan käyttöön liito-oravakohteiden metsänkäytön suunnittelussa. Kokemuksia onkin tarkoitus hyödyntää lisäämään liito-oravan parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista.
Liito-oravan huomioiminen metsätaloudessa on usein osoittautunut haastavaksi: jokainen metsäkohde, jolla lajia on havaittu, tulee suunnitella tapauskohtaisesti ja huolellisesti, jotta lajin tiukasti suojeltuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei heikennetä tai hävitetä. Suomessa laji on luokiteltu vaarantuneeksi kannan taantumisen vuoksi. Huolestuttavan suunnan suurin syy on sopivien elinympäristöjen väheneminen ja niiden pirstoutuminen.
Esimerkkikohteilla seurataan liito-oravan esiintymistä vuosittain hankkeen ajan vuoteen 2025 saakka. Toistaiseksi esiintymisessä on odotetusti havaittu vaihtelua eri vuosina. Liito-oravat elävät tavallisesti vain vuoden tai kaksi, joten elinalueet usein tyhjenevät väliaikaisesti. Jos alue säilyy liito-oravalle sopivana, kuten esimerkkikohteilla on tarkoitus, uusi asukas voi asettua alueelle myöhemmin.
Lisätietoja:
Liito-orava-LIFE-hankkeen projektipäällikkö Eija Hurme, Metsähallitus, Luontopalvelut: eija.hurme@metsa.fi, puh. 020 639 6270
Lue lisää yhteissuunnitteluprosessista Liito-orava-LIFE-hankkeen verkkosivulta löytyvästä koosteesta: Yhteissuunnittelun soveltaminen Liito-orava-LIFE-hankkeen talousmetsäkohteilla (pdf, metsa.fi)
