Liito-orava-Life-hankkeen metsänkäyttösuunnitelmat ovat edenneet toteuttamisvaiheeseen Suomussalmen Parviaissuolla (8,2 ha) ja Hikilehdossa (2 ha). Metsänkäsittelystä vastaa Metsähallitus.
– Hanketta edeltävien vuosien liito-oravahavaintojen perusteella Näljängän Parviaisensuolle rajattiin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, vaikka Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton inventoijat eivät hankeselvityksen yhteydessä kesällä 2019 löytäneet merkkejä liito-oravasta. Elinympäristö tällä kohden oli kuitenkin ennallaan, joten hävittämis- ja heikentämiskielto on voimassa, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton Liito-orava-Life-hankekoordinaattori Ari Jäntti.
Näljängän Riuskanselkosen Natura-alueen viereen sijoittuvasta Hikilehdostakaan ei löytynyt havaintoa liito-oravasta hankeinventoinneissa. Alkuperäinen liito-oravan papanahavainto on tehty vuonna 2014.
– Inventointien ja metsänpiirteiden perusteella Hikilehdon hankealueen merkitys on toimia liito-oravan liikkumisyhteytenä elinpiirien välillä, toteaa suojelubiologi Ilkka Immonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Hankekumppanit ovat arvioineet kohteiden metsänkäyttötoimenpiteitä. Metsätalous sekä liito-orava että muu lajistonsuojelu on soviteltu yhteistyössä asiantuntijavoimin.
– Parviaissuolle on suunniteltu harvennushakkuu ojitetulle rämeelle ja poimintahakkuu ojitetulle korvelle, käsittelyala on yhteensä kuusi hehtaaria. Metsänkäsittelyissä säästetään liito-oravan kannalta oleelliset rakennepiirteet eli harvennushakkuu tehdään varjellen lehtipuita, kuusialiskasvosta ja ojanvarsien leppää. Poimintahakkuun tavoitteena on kestävä ja kerroksellinen sekapuusto sekä nykyistä suurempi lehtipuuosuus, kertoo suunnittelija Matti Pyykkönen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.
Hikilehdossa käsitellään vain vajaa hehtaari. Poimintahakkuun tavoite on saada kohteelle lisää nuorta lehtipuustoa, etenkin haapaa ja raitaa. Käsittely myös järeyttää tulevaa puustoa, koska kasvamaan jääneille puille riittää enemmän tilaa. Vuonna 2014 tehtyjen papanahavaintojen ympäristö säästetään rajaamalla paikalle säästöpuuryhmä.
Haapa, leppä ja muut lehtipuut tarjoavat liito-oravalle ja monelle muullekin lajille tärkeitä ravintokasveja. Liito-orava suosii varttuneita sekametsiä, joista löytyy kookkaita suojaisia kuusia ja pesäkoloja sekä lehtipuita ruokailuun.
Liito-orava-Life-hankkeen päätavoitteena on parantaa liito-oravan suojelutasoa Euroopassa eli käytännössä Suomessa ja Virossa. Hankkeen keskeinen käytännön tavoite on löytää hyviä tapoja turvata liito-oravan tarvitsemat elinympäristöt esimerkiksi kaupunkirakentamisen ja metsätalouden arjessa.
Lisätietoja
Parviaissuon ja Hikilehdon kohteista:
Metsähallitus Metsätalous Oy, ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen p. 0206396662
Metsähallitus Metsätalous Oy, suunnittelija Matti Pyykkönen p. 040 620 3577 ja tiimiesimies Ulla Lehtonen p. 040 753 7372
Suomen luonnonsuojeluliiton Liito-orava-LIFE hankekoordinaattori Ari Jäntti, p. 040 7741983
Hankkeesta:
Metsähallitus Luontopalvelut, Liito-orava-LIFE-hanke, projektipäällikkö Eija Hurme p. 0206396022
Liito-orava LIFE -hanke on hieno esimerkki yhteistyöstä:
Vuonna 2018 käynnistynyttä, lähes seitsemän vuotta kestävää yhteistyöhanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK sekä Metsähallitus Metsätalous Oy. Kumppanitahoja on kaikkiaan 18, joista viisi on Virosta. Hankkeen tavoitteena on liito-oravan suojelun tason parantaminen. Hanke kattaa liito-oravan koko levinneisyysalueen EU:ssa eli Suomen ja Viron.
Liito-orava-Life-hankkeessa metsäalan ja luonnonsuojelun asiantuntijat suunnittelevat yhdessä hyviä käytännön metsänkäsittelyn toimintamalleja talousmetsiin. Hyviä käytäntöjä haetaan myös kaavoituksen tarpeisiin kaupungeissa, ja ympäristökasvatuksen ja näyttelyiden avulla tietoisuutta liito-oravasta ja sen elintavoista lisätään ympäri Suomen.
