Liito-oravan huomioimiseen metsätaloudessa on tarjolla aiempaa enemmän tietoa ja työkaluja. Metsähallituksen koordinoima Liito-orava-LIFE-hanke on tehnyt uraauurtavaa työtä tuomalla alan toimijoita yhteisen suunnittelupöydän ääreen. Tuloksena on syntynyt muun muassa kymmeniä metsäsuunnitelmia, jotka toimivat eri tavoitteiden yhteensovittamisen malleina. Aihe on esillä myös metsäammattilaisille suunnatussa maksuttomassa seminaarissa, joka järjestetään Tampereella ja verkossa 7.2.2024.
Metsien talouskäyttöön ja liito-oravan suojeluun liittyy paljon jännitteitä, joiden purkaminen ja yhteensovittaminen on yksi Liito-orava-LIFE-hankkeen päätavoitteista. Keskeisenä keinona on ollut kolme vuotta kestänyt monen organisaation yhteissuunnittelu, jonka lopputuloksena syntyi lähes 40 metsäsuunnitelmaa todellisille talousmetsäkohteille.
– Liito-oravan huomioiminen metsätalouden arjessa on todettu hankalaksi, joten halusimme hyödyntää joukkoälyä ja hankekumppaneiden osaamista. Valtion mailta mukana oli yhdeksän kohdetta. Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat tekivät maastoinventoinnit, jonka jälkeen Metsähallituksen metsäasiantuntijat tekivät suunnitelmaluonnokset puunkorjuusta kohteilla. Sitten luonnokset kävivät läpi useita kommenttikierroksia ja niitä muokattiin palautteen perusteella, kertoo projektipäällikkö Eija Hurme Metsähallituksen Luontopalveluista.
Yhteissuunnittelussa olivat mukana Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, MTK ja useita ELY-keskuksia. Hurme kuvailee prosessia työlääksi mutta erittäin hyödylliseksi.
– Väärinkäsitykset ja erimielisyydet vähenevät, kun jaksamme esittää kysymyksiä ja avata omaan työhön liittyviä asioita. Joskus oli vaikeaa löytää keinot liito-oravan ja maanomistajan muiden tavoitteiden yhdistämiseksi, mutta kumppanit jaksoivat upeasti olla mukana. Liito-oravan turvaaminen oli aina ensisijainen tavoite, mutta huolellisen suunnittelun ansiosta puunmyynti jäi kaikilla kohteilla plussan puolelle, Hurme kuvailee.
Valtion mailla kohteet sijaitsivat talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä pääosin Kainuussa ja Koillismaalla. Yksityismailta oli mukana 28 kohdetta ympäri liito-oravan levinneisyysaluetta.
Yhteissuunnittelun tuloksia on hyödynnetty Metsäkeskuksen laatimassa Liito-orava talousmetsässä -oppaassa (www.metsakeskus.fi). Lisäksi kooste valtion maiden toimenpidesuunnitelmista on julkaistu hankkeen verkkosivuilla (englanniksi, pdf).
– Liito-orava on tiukasti suojeltu laji, joka edelleen taantuu elinympäristöjen vähenemisen vuoksi. Lajin tilan parantaminen edellyttää elinympäristöjen säilyttämistä. Metsäammattilaisten olisikin hyvä opetella ne merkit, joiden kohdalla metsässä kävellessä hälytyskellojen tulisi soida liito-oravan varalta. Näin voi osaltaan olla ehkäisemässä luontokatoa ja turvaamassa monimuotoisuutta, Eija Hurme kertoo.
Liito-orava-LIFE-hanke järjestää maksuttoman seminaarin “Liito-oravan turvaaminen talousmetsissä” museokeskus Vapriikissa Tampereella keskiviikkona 7.2.2024 klo 9.15–15.15. Tilaisuudessa kuullaan alan asiantuntijoiden puheenvuoroja metsätalouden ja liito-oravan suojelun yhteensovittamisesta sekä keskustellaan lajin tulevaisuudesta. Tilaisuus on hyödyllinen erityisesti metsäalan päättäjille, metsäammattilaisille ja metsänomistajille. Seminaariin voi osallistua myös etänä.
Ilmoittautuminen 26.1.2024 mennessä (lyyti.fi).
Liito-orava-LIFE-hankkeen tavoitteena on liito-oravan suojelun parantaminen lajin levinneisyysalueella koko EU:ssa eli Suomessa ja Virossa. Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimassa hankkeessa on mukana 18 organisaatiota, joista neljä on Virosta. Metsätalouden lisäksi hyviä käytäntöjä haetaan myös kaavoituksen tarpeisiin kaupungeissa. Hanke alkoi vuonna 2018 ja päättyy vuonna 2025.
Lisätietoja:
Eija Hurme, projektipäällikkö, Metsähallitus Luontopalvelut: 040 486 0563, eija.hurme@metsa.fi
Saara Airaksinen, projektiasiantuntija, Metsähallitus Luontopalvelut: 040 779 2680, saara.airaksinen@metsa.fi
Liito-orava-LIFE:n hankejulkaisut
