Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen Tauvonniemessä on tänä syksynä parannettu linnuston ja hietikolla elävien kasvi- ja hyönteislajien elinoloja Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella. Metsähallitus tekee yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja maanomistajien kanssa luonnonsuojelualueilla luonnonhoitotöitä, joiden ensisijaisena tavoitteena on lisätä linnuston pesimämenestystä. Alueella on pesinyt useita uhanalaisia ja harvinaistuvia lintulajeja, joiden ahdinko on kasvanut alueen umpeenkasvun myötä.
Hiekkarannoistaan tunnettu Tauvo on paitsi suosittu virkistyskohde, myös Pohjois-Pohjanmaan tunnetuimpia lintukohteita. Alue oli 1950-luvulla paljasta hiekkaa ja vielä 1980-luvullakin matalakasvuista rantaniittyä. Maankohoamisen ja rehevöitymisen seurauksena alue oli kuitenkin alkanut nopeasti kasvaa umpeen.
– Umpeenkasvusta seuraa linnuille monenlaisia ongelmia. Puuston suojissa pedot pääsevät väijymään pesiä ja poikasia avoimena säilyneiltä niityiltä. Ruovikko valtaa uhanalaisten kahlaajalintujen pesimäpaikkoja, ja monet harvinaistuneet lajit joutuvatkin nyt pesimään lähellä rantaviivaa. Rannassa lintujen pesät ovat vaarassa tuhoutua, sillä lisääntyneet kovat tuulet aiheuttavat voimakkaita vedenpinnan vaihteluita. Ilman hoitotoimia myös monet hietikolla elävät kasvi- ja hyönteislajit ovat katoamassa Ulkonokalta, kertoo lintuvesisuunnittelija Heli Suurkuukka Metsähallituksen Luontopalveluista.
Pesimämenestyksen parantamiseksi Metsähallituksen Luontopalvelut ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat syksyn aikana tehneet raivaustöitä Ulkonokan ja Munahiedan alueella. Raivauksia tehdään konetyönä kaikkiaan 80 hehtaarilla. Työt teetetään urakoitsijalla. Kevättalvella siistitään vielä raivaussahalla pienempiä puita ja rakennetaan uusia laidunaitoja.
Tauvon dyynejä on aiemmin raivattu pienialaisesti Euroopan unionin LIFE-rahoituksella ja rantaniittyjä on niitetty ELY-keskuksen tuella. Lisäksi avoimina säilyneitä alueita on hoidettu maatalouden ympäristökorvauksella tuetun laidunnuksen avulla yli vuosikymmenen ajan.
Helmi-elinympäristöohjelman turvin voidaan nyt toteuttaa kaikkien raivaamattomien vanhojen pesimäalueiden kunnostus kerralla. Uutta on myös se, että puut nostetaan tärkeimmillä pesimäalueilla kaivinkoneen energiapuukouralla juurineen, jolloin vesovia kantoja ei jää jäljelle. Samalla paljastetaan hietikkoa, elinympäristökseen sitä vaativille kasvi- ja hyönteislajeille. Jatkossa alueet pidetään avoimina osin laidunnuksella, osin niittämällä.
Lokit turvaavat myös riistalintujen pesintää
Hoitotoimien yhteydessä Munahiedalle asennetaan infokylttejä, joilla ohjataan kesäistä virkistyskäyttöä pois tärkeimmiltä pesimäalueilta. Ulkonokalla on pesimäaikana voimassa lakisääteinen liikkumisrajoitus, mutta Munahiedalla on todettu useita epäonnistuneita lokkien ja tiirojen pesintöjä.
– Koiranulkoiluttajat ja uimarit eivät aina tule ajatelleeksi, että jopa paljaalla rantahiekalla ja heti rantadyynin takana olevalla niityllä kahlaajaemot yrittävät hautoa muniaan tai ruokkia poikasiaan. Lokkien ja tiirojen syöksähtely kohti ihmistä on aina sen merkki, että linnuilla on todellinen hätä päästä ruokkimaan poikasiaan tai suojaamaan muniaan tai poikasiaan paahtavalta auringolta tai viileältä ilmalta. Munat ja pienet poikaset voivat kylmettyä tai ylikuumentua hyvinkin nopeasti, Suurkuukka kertoo.
Yhdyskunnissa pesivät pienet lokit ja tiirat ovat tärkeitä avainlajeja kosteikoilla, koska ne suojelevat puolustautuessaan myös muiden vesi- ja rantalintujen pesiä.
– Lokkiyhdyskuntien turvaaminen on siis tärkeää muun muassa riistalajien pesimämenestyksen kannalta, Suurkuukka huomauttaa.
Tauvon Ulkonokka ja Munahieta ovat osa valtakunnallisesti arvokasta tuuli- ja rantakerrostumien aluetta. Ne kuuluvat Siikajoen lintuvedet ja suot -Natura-alueeseen.
Lisätietoja:
Suunnittelija Heli Suurkuukka, Metsähallitus Luontopalvelut: heli.suurkuukka@metsa.fi, 040 182 8279