Pohjois-Karjalassa sijaitseva, kansainvälisestikin arvokas lintuvesi Päätyeenlahti on kasvanut umpeen usean muun tärkeän lintuveden tavoin. Kosteikkolintujen ja muiden kosteikkolajien elinympäristöä parannetaan nyt lisäämällä avovesialueen määrää ja kaivamalla pesimäsaarekkeita.
Päätyeenlahden Natura 2000 -alue on merkittävä kosteikko erityisesti vesi- ja lokkilintujen pesimä- ja levähdysalueena. Alueen vesilinnusto hurmaa monipuolisuudellaan, siellä esiintyy tavanomaisten vesilintujen lisäksi mm. härkälintuja ja uhanalaisia lintulajeja kuten punasotkia. Päätyeenlahti on merkittävä pesimäympäristö ja muutonaikainen levähdysalue myös laulujoutsenelle.
Kunnostustoimet kohdentuvat Natura-alueen pohjoisosaan ja kunnostuksia tehdään pääosin valtion mailla sekä osin Ruppovaaran osakaskunnan alueella. Päätyeenlahti kuuluu pääosin valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan ja tämän lisäksi se sisältyy kansainvälisesti arvokkaisiin lintuvesiin (IBA) sekä kansainvälisesti arvokkaisiin kosteikkoalueisiin (RAMSAR).
Kunnostukset tehdään osana EU:n rahoittamaa Hydrologia-LIFE-hanketta, josta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, sekä osana ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Uudenlaisia pesimäsaarekkeita lintujen auttamiseksi
Kosteikkolinnut kärsivät umpeenkasvaneesta lintuvesistöstä. Erityisesti poikasaikana Päätyeenlahden avovesiala on hyvin pieni ja tilanne heikkenee loppukesää kohti. Syysmuuton aikaan tilanne on erittäin epäsuotuisa. Alueelta ei löydy myöskään lokkikolonioille sopivia, kuivapintaisia pesimäsaarekkeita.
Päätyeenlahden kunnostuksissa on tarkoitus lisätä avovettä kaivamalla pois kelluvaa sammal-, luhta- ja vesikasvillisuutta. Teknisenä apuna käytetään proomua ja kahta kelluvaa kaivinkonetta eli pitkäpuomikaivuria, jotka on varustettu ponttooneilla. Koneen teknisten ratkaisujen ansiosta se voi liikkua avovedessä ja mm. rantavyöhykkeen pehmeillä ja upottavilla turve- ja kasvillisuuspinnoilla, jolloin kosteikon reunapuustoa ei tarvitse poistaa. Erikoisvarusteltu kone mahdollistaa kaivu- ja maisemointitöiden teon sulan maan aikana.
Kunnostuksessa hyödynnetään myös Suomelle täysin uutta menetelmää, jossa kivistä ja kasvimassasta rakennetaan lintusaarekkeita, joita ympäröi kivikehä. Kivikehän täytteessä käytetään avovesialueiden lisäyksessä syntyneitä kaivumassoja eli turvetta ja kasvillisuutta. Jämerä kivikehä estää kasvimassan hajoamisen veteen, ja lisäksi tiivistynyt kasvimassa sijoitetaan vedenpinnan yläpuolelle, joten se pysyy hyvin paikallaan. Saaret sijoitetaan etäälle reunametsistä ja rannoista, jolloin ne toimivat turvallisina pesimäpaikkoina lokkikolonioille ja niiden suojassa viihtyville vesilinnuille.
Kosteikolle tehdään myös pelkästä kiviaineksesta ja pelkästä kasvillisuusmassasta kasattavia saaria. Särkiltä, jotka ovat olleet aiemmin hiekkapintaisia, poistetaan pintakasvillisuus, kaadetut puut ja puiden kannot. Erityisesti liejurantoja käyttävät kahlaajalinnut ja matalasta vedestä ravintoa etsivät sorsalinnut viihtyvät ehostetuilla särkillä.
Kosteikon kunnostamisessa ei ruopata pohjasedimenttiä eikä vedenpinnan korkeutta muuteta.
Kunnostuksen myönteiset vaikutukset koko kosteikkoelinympäristöön
Kunnostuksen jälkeen vesilintujen poikasten ravinnonhankinta paranee huimasti, kun avoimille vesialueille ja mosaiikkimaisen kasvillisuuden sekaan muodostuu jo ensimmäisenä kasvukautena vesiselkärangattomien yhteisö.
Luonnon monimuotoisuus saa kokonaisuudessaan piristysruiskeen kunnostusten myötä, kun matalavetiseen kosteikkoon tulee nopeasti uutta avoverkostoa ja muutaman vuoden kuluessa myös vesikasvillisuutta, josta hyötyvät muutkin kosteikkolajit kuten esimerkiksi lepakot ja sammakkoeläimet.
Kunnostuksen jälkeen alue toimii osittain myös vesisuojelukosteikkona, koska kosteikon uuden, kaivetun uomaverkoston varrelle kasvaa vähitellen kasvillisuutta, jonka juuristo sitoo ravinteita ja kiintoainesta.
Lisäksi Päätyeenlahden lintutornin avovesialueen laajetessa lähimaisema piirtyy jälleen kauniina ja retkeilijöiden on helpompi havaita lajeja.
Rakennettujen saarten pensoittumista estetään säännöllisillä raivauksilla ja yhteistyössä alueella tapahtuvan karjalaidunnuksen kanssa, joka pitää etenkin ranta-alueiden kasvillisuuden matalana heinä- ja ruohokasvillisuutena.
Lisätietoja:
Suunnittelija Toni Eskelin, puh. 0206 394 262, toni.eskelin(at)metsa.fi
Luonnonsuojelupäällikkö Panu Kuokkanen, puh. 0206 395 064, panu.kuokkanen(at)metsa.fi
