Metsähallituksen Luontopalvelut aloittaa Hangon Uddskatanilla perinnebiotooppien luonnonhoidon heinä-elokuussa 2021. Luonnonhoitotyöt ovat osa EU-rahoitteista Rannikko-LIFE-hanketta.
Hoitotoimien tavoitteena on hoitaa uhanalaisten lajien elinympäristöjä ylläpitämällä avointa merenrantaniittyä ja hakamaista laidunnettua metsää. Hoitotoimet myös ylläpitävät perinteistä laidunmaisemaa ja näkymiä luontopolulta merelle. Merenrantaniityiltä niitetään ruovikkoa ja torjutaan kurtturuusuja. Rantaniittyihin rajautuvissa hakametsissä avataan tilaa maisemapuille ja niittylaikuille vähentämällä nuorta puustoa. Laidunta laajennetaan etelään ja laidunnusta jatketaan taas vuonna 2022 tai 2023. Luonnonhoitotoimien aikana alueella voi liikkua tavalliseen tapaan luontopolkua pitkin.
Luonnonsuojelun kannalta Uddskatanin tärkeimmät luontotyypit ovat avoimia ja puoliavoimia elinympäristöjä, joilla tavataan yli 40 uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia, esim. niittylaukkaneilikka, isoapollo, suokukko, ristisorsa, nummijuuriyökkönen ja kohokkipussikoi. Lisäksi Uddskatan on myös valtakunnallisesti tärkeä linnuston muuttoreitti ja tärkeä pesimäalue monille lintulajeille.
Uddskatanilla on ollut perinteistä laidunnusta ennen toista maailmansotaa vuosisatojen ajan. Alueen laidunnus aloitettiin uudestaan vuonna 2003 ja viimeiset 8 vuotta aluetta on ylläpidetty niittämällä ruovikkoa ja raivaamalla tervaleppien taimia. Laitumen avoimuutta ylläpitävät raivaukset ja laidunnuksen jatkuminen ovat erittäin tärkeitä alueen linnuston ja uhanalaisten lajien kannalta.
Avoimet elinympäristö ovat kotimaisen luonnon monimuotoisuuden keskittymiä
Hieman alle kolmasosa Suomen uhanalaisista lajeista elää avoimissa elinympäristöissä kuten perinneympäristöissä, paahdeympäristöissä, merenrannoilla ja kalkkikallioilla. Itämeren voimakas rehevöityminen, ilmastonmuutos ja fossiilisista polttoaineista peräisin oleva, rehevöittävä typpilaskeuma ovat edistäneet avointen alueiden umpeenkasvua, kun ne muuttuvat ruovikkoisemmmiksi tai metsittyvät. Lisäksi avoimet elinympäristöt ovat vähentyneet perinteisen laidunnuksen vähennyttyä niin, että jäljellä on vain joitakin prosentteja 100 vuoden takaisesta tilanteesta. Avoimet elinympäristöt ovat kotimaisen luonnon monimuotoisuuden keskittymiä, joten niiden ylläpito on erittäin tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi. Erityisesti Itämeren avointen rantaniittyjen, paahdeympäristöjen sekä perinteisten niittyjen ja hakamaiden lajisto on omaleimaista.
WWF järjestää alueella heinä-elokuun vaihteessa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa talkooleirin, jonka aikana valtaosa luonnonhoitotöistä suoritetaan. Leirin aikana järjestetään vierailu medialle, jolloin on myös mahdollista tutustua Rannikko-LIFE-hankkeeseen Rannikko-LIFE-päivänä.
Lisätietoja
Suunnittelija Joose Lassila, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut, puh. 040 6551682, joose.lassila@metsa.fi
Luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut, puh. 040 8312874, pekka.heikkila@metsa.fi
