Metsähallitus kokosi luonnonvaranalan johtavat asiantuntijat tiistaina 12.7.2022 järjestettyyn keskustelutilaisuuteen, jossa pohdittiin yhdessä keinoja luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Metsähallituksen järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistui noin 30 asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Tilaisuus koostui kolmesta eri teemasta, vaihtuvine panelisteineen. Keskustelua käytiin liittyen kuluttajan vastuuseen, tutkimuksen rooliin ilmasto- ja luontokatokeskustelussa sekä moninaisiin strategioihin ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi.
Metsähallituksen viestintä-, strategia- ja vastuullisuusjohtaja Terhi Koipijärvi toi esille, että Suomen luontopaneelin tavoitetta tehdä Suomesta luontopositiivinen ei saavuteta ilman tehokkaampaa moninaisten toimien koordinointia. ”Meidän on kyettävä muodostamaan kokonaisnäkemys eri toimista ja niiden vaikutuksista, jotta voimme kohdistaa toimemme vaikuttavasti ja tehokkaasti”, muistutti Koipijärvi tilaisuuden avauspuheenvuorossaan.
Yhteisön ja yksilön vastuu keskustelussa
Ramboll Finland Oy:n johtavan asiantuntijan Saara Vauramon mukaan sekä yksityishenkilöiden että erityisesti yritysten tulee huomioida luontokato ilmiönä ja ottaa siitä entistä enemmän vastuuta. ”Mielestäni luontokato on ollut esillä tähän asti liian pienellä painoarvolla ilmastonmuutoksesta käytyyn keskusteluun verrattuna. SITRAn ja FIBS ryn yhteinen tieteeseen pohjautuvien luontotavoitteiden kehittäminen (Science Based Targets Network SBTN) Suomessa yrityksille ja kunnille on hyvä askel oikeaan suuntaan.”
Keskustelua on hyvä käydä asiantuntijoiden kesken, mutta miten osallistaa myös nuoria päätöksentekoon? Joensuun kaupunginvaltuutettu ja ympäristöpolitiikkaa opiskeleva Maija Kuivalainen toi esille luontokadon ja ilmastokriisin vaikutukset tulevaan sukupolveen. “Tarvitsemme avoimia keskustelutilaisuuksia, jotta myös muiden nuorten äänet tulevat kuuluville. Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä metsäfoorumi on hyvä esimerkki nuorten osallistamisesta keskusteluun.” Kuivalainen toteaa.
Tutkimustieto päätöksenteon avainasemassa
Suomen johtavien alan sektoritutkimuslaitosten – Suomen Luonnonvarakeskuksen ja ympäristökeskuksen – pääjohtajat Johanna Buchert ja Leif Schulman vakuuttivat, ettei luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunta Suomessa kaadu ainakaan pirstaloituneeseen tutkimukseen. Tutkimuslaitokset tekevät laajaa ja monipuolista yhteistyötä pyrkimyksenään kokonaisvaltainen ja jatkuvasti paraneva tutkimustieto.
Tutkimuksen tulee aina olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista, joten tutkimuslaitokset ovat myös lisänneet synteesiraporttien tekemistä kokonaisuuksien hahmottamiseksi. Raporteissa pyritään luomaan kokonaiskuvaa tutkitusta ilmiöstä sekä kertomaan tutkimuksen tilasta ja avoimista kysymyksistä. Harmillista kuitenkin on, että julkisuuteen nousevat kokonaiskuvauksien sijaan usein yksittäiset tutkimukset, jotka lisäävät vastakkainasettelua eivätkä auta ratkaisujen hakemisessa.
Holistisuutta rinnakkaisstrategioiden sijaan
Luonnonvara-alan päättäjille ja toimijoille luontokatoon ja ilmastomuutokseen liittyvät strategiat ja muu regulaatio ovat jo pitkään olleet arkipäivää. Metsäneuvos Erno Järvinen MMM:stä arveli, että metsien käyttöä ohjaa peräti kolmisenkymmentä eri strategiaa. Johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta, Metsä Group, ei kaipaa lisää strategioita vaan holistisempaa otetta.
”Biotalous on ekosysteemipalvelujen liiketoimintaa, jossa on mukana aineelliset ja aineettomat palvelut. Esimerkiksi metsien osalta näitä kaikkia tulisi tarkastella yhdessä”, muistutti Lehesvirta.
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä muistutti, että ylikulutus on sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen juurisyy. ”Koska tulee ylikulutus vastaan? Voimmeko luottaa, että vihreä siirtymä hoitaa kaiken?”, kysyi Hölttä ajatuksia herättävästi tilaisuuden lopuksi.
Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus, p. 040 729 8819