Porsmusansuo on pienestä pinta-alastaan huolimatta Satakunnan suurin säästynyt lettosuo. Sen luonnontila ja lajisto ovat kärsineet 1960-luvun ojituksista ja metsänhoidosta. Ennallistamisella pyritään palauttamaan alueella vallinnut mosaiikkimainen suokokonaisuus, joka oli lähes puuton ennen ojituksia.
Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa nyt Porsmusan suoalueita poistamalla istutuspuustoa, täyttämällä ojia ja rakentamalla vedenkulkua ohjaavia patoja. Valmistelevia töitä on tehty jo syksyllä 2021, puustoa poistetaan tammi-helmikuussa 2022 ja ojien täyttö sekä patojen rakentaminen suoritetaan syksyn ja talven 2022–2023 aikana.
Ennallistamistoimia tehdään konevoimin työn mittavuuden vuoksi. Lajistokartoituksien avulla kaikki uhanalaisten lajien tiedossa olevat esiintymät on rajattu pois toimien ulkopuolelle. Työt tehdään osana Euroopan unionin rahoittamaa suurta Hydrologia-LIFE -hanketta, joka tähtää mm. yli sadan kosteikkokohteen palauttamiseen kohti niiden luontaista tilaa.
Apua uhanalaiselle suotyypille ja lajeille
Suoluontotyypit ovat uhanalaistuneet erityisen voimakkaasti etenkin Etelä-Suomessa. Suoluontotyypeistä etenkin letot, korvet ja neva- sekä lettokorvet ovat uhanalaisimpia. Letoilta voidaan tavata yli 42 % soiden uhanalaisista lajeista, jonka vuoksi ne ovat erityisen arvokkaita luontokohteita.
Porsmusansuolla on tavattu useita uhanalaisia sammallajeja, joiden uhanalaisuuden syynä ovat ojitukset. Monet lettosammalet, mm. käyrälehtirahkasammal, vaativat harjulta tulevia emäksisiä valumisvesiä, joiden pääsy letoille on estynyt ojituksen takia. Ennallistamistöillä pyritään palauttamaan pohjavesien taso ja virtaukset luonnontilaiseksi tai sen kaltaiseksi. Hydrologian paraneminen edesauttaa samalla uhanalaisten sammalten elinympäristöä. Puuston poisto ja luonnollisen, mosaiikkimaisen rakenteen, palauttaminen parantaa alueen uhanalaisten lajien elinympäristöä.
– Porsmusansuo on ollut kasvillisuudeltaan erittäin monipuolinen ja lajistoltaan edustava. Alueella on yhä useita harvinaisia ja alueellisesti uhanalaisia lettolajeja. Ennallistamistoimenpiteiden avulla kasvillisuus palautuu vähitellen luonnontilaa vastaavaksi ja saamme turvattua taantuneiden lajien elinympäristöjä”, kertoo erikoissuunnittelija Jyrki Näkki Metsähallituksesta.
Lisätiedot
Erikoissuunnittelija Jyrki Näkki, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut, puh. 040 568 3663; jyrki.nakki@metsa.fi
- Euroopan unionin rahoittamassa Hydrologia-LIFE-hankkeessa turvataan Suomen arvokkaimpia kosteikkoja vuosina 2017–2023 ennallistamalla soita sekä kunnostamalla puroja ja lintujärviä. Laajassa hankkeessa on mukana 103 Natura 2000 -aluetta ympäri Suomen. www.metsa.fi/hydrologialife
