Metsähallituksen Luontopalvelut ja vapaaehtoiset kävivät läpi lähes 1000 maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä Pohjois-Suomen merikotkan reviiriä ja tarkistivat pesinnän onnistumisen. Pesintätarkastusten tulokset on nyt julkaistu.
Ensin hyvät uutiset…
Maakotkan pesintätulos oli yksi koko seurantahistorian parhaimpia. Onnistumiseen vaikutti etenkin hyvä ravintotilanne runsastuneiden kanalintukantojen ja jäniksien hyvän määrän takia.
Myös tunturihaukkojen pesintä onnistui. Yksi vuosi ei kuitenkaan kesää tee. Tunturihaukkoja on maassamme todella vähän, ja laji on äärimmäisen uhanalainen. Pienikin muutos ympäristötekijöissä saattaa romahduttaa määrän.
…ja sitten huonommat
Pohjois-Suomen (entiset Lapin ja Oulun läänit) merikotkien pesintätulos oli keskinkertainen, mutta vaihtelu tarkastettujen alueiden välillä suuri. Pohjoisimmassa Lapissa merikotkat onnistuivat kehnosti, mutta Kainuussa ja Kuusamossa erittäin hyvin.
Muuttohaukan pesintävuosi oli huono. Pesinnän alkuun sattuneet kurjat kelit aiheuttivat aloitettujen pesintöjen keskeytymisiä tai pesintää ei edes aloitettu.
Pitääkö olla huolissaan?
Tuoreessa lajien uhanalaisuusarvioinnissa vain merikotkakanta on maassamme arvioitu elinvoimaiseksi, maakotka ja muuttohaukka vaarantuneiksi. Surkein tilanne on äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellulla tunturihaukalla. Sen seuraava luokka huonompaan suuntaan onkin jo ”Suomesta hävinnyt”.
Lajisuojelussa on olennaisen tärkeää tietää, missä lajin yksilöitä on ja miten niillä menee. Ilman kartoituksia suojelu olisi pelkkää haparointia. Siksi kartoitukset ovat olennaisen tärkeää työtä. Maakotkien pesinnän seuranta on osa porotalouden reviiriperusteista korvausjärjestelmää, ja Metsähallitus on tehnyt sitä vuodesta 1992 lähtien. Muiden lajien seuranta Metsähallituksen Luontopalvelujen muuta luonnonsuojelutyötä.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarkasti lähes kaikki poronhoitoalueen maa- ja merikotkan sekä tunturihaukan pesät helikopterista. Vapaaehtoisten lintuharrastajien työpanos oli olennaisen tärkeä, sillä he tarkastivat suurimman osan poronhoitoalueen eteläpuolisista maakotkan ja muuttohaukan pesistä, rengastivat poikasia ja toimittivat lisätietoa pesintöjen onnistumisesta.
Kuvassa maakotkan poikanen pesässä, kuva: Juha Haikola.
Maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä Pohjois-Suomen merikotkan pesinnän onnistuminen vuonna 2019
| Uhanalaisluokitus | Tunnettuja reviirejä | Tarkastettuja reviirejä | Pesintöjä yht. | Onnistuneita pesintöjä | Rengastusikäisiä poikasia tarkastetuissa pesissä |
|
| Maakotka | Vaarantunut | 551 | 501 | 197 | 175 | 211 |
| Merikotka | Elinvoimainen | 147 | 136 | 75 | 66 | 92 |
| Muuttohaukka | Vaarantunut | 435 | 300 | 120 | 100 | 211 |
| Tunturihaukka | Äärimmäisen uhanalainen | 49 | 39 | 10 | 10 | 26 |
Lisätietoa:
Metsähallitus, Luontopalvelut, ylitarkastaja Tuomo Ollila, puhelin 0400 241448, sähköposti tuomo.ollila(at)metsa.fi
- Raportti maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä Pohjois-Suomen merikotkan pesinnän onnistumisesta vuonna 2019 (https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2401)
- Lajien uhanalaisuus (https://punainenkirja.laji.fi)