Metsähallituksen toimintaa saamelaisten kotiseutualueella vuosina 2022–2027 ohjaavan suunnitelman laadinta käynnistyi. Suunnitelman yhteistyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja toi esiin alueeseen liittyviä tarpeita ja näkemyksiä. Sidosryhmien kuunteleminen jatkuu marraskuussa teemaryhmien tapaamisilla. Joulukuussa järjestettävässä nuorten työpajassa alueen 8-luokkalaiset pääsevät kertomaan, mikä heidän mielestään on tärkeää ottaa suunnittelussa huomioon.
Luonnonvarasuunnitelmalla yhteensovitetaan valtio-omistajan Metsähallitukselle asettamat tavoitteet paikallisiin tavoitteisiin. Keskeinen yhteissuunnittelun työkalu on yhteistyöryhmä, johon osallistuu alueen keskeisiä toimijoita. Yhteistyöryhmä pohtii neljässä työpajassa luonnonvarojen hoitoa ja käyttöä sekä miettii toiminnan linjauksia suunnitelma-alueelle.
Ensimmäinen työpaja järjestettiin keskiviikkona 21.10. Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi etäyhteydellä järjestetyssä työpajassa nousi keskusteluun lukuisa määrä matkailuun, maankäyttöön, metsästykseen, kalastukseen, poronhoitoon ja retkeilyyn liittyviä asioita luonnonvarasuunnittelussa käsiteltäväksi.
Tilaisuudessa keskusteltiin lisääntyneen kansainvälisen matkailun vaikutuksista ja toivottiin matkailutoimijoilta vastuullista, sääntöjä ja pohjoisen tapoja kunnioittavaa toimintaa. Keskustelussa nousi esille myös lisääntynyt kotimaan matkailu ja retkeilykohteiden huollon riittävyys. Metsähallitukselta toivottiin selkeitä ja riittäviä retkeilyreittejä ja -rakenteita sekä parempaa valvontaa, jotta retkeilijät ja maastopyöräilijät pysyisivät sallituilla reiteillä.
Keskusteluun osallistuneet kokivat, että matkailutoimijoilla ei ole riittävästi tietoa alueesta ja sen perinteisistä elinkeinoista. Koiravaljakko- ja moottorikelkkasafareiden lisääntyminen koettiin ongelmaksi porotaloudelle. Myös metsästyskoirien porotaloudelle aiheuttamat häiriöt puhuttivat.
Yhteistyöryhmässä toivottiin aitoa keskustelua eri toimijoiden kesken sekä avointa arvokeskustelua tavoitteista sopimiseen. Osallistamisen tärkeys tunnistettiin tonttien myynnissä tai vuokraamisessa, kaavoituksessa, metsätalouden suunnittelussa ja muussa maankäytön suunnittelussa. Erityisesti toivottiin, että paliskuntakohtaiset metsätaloussuunnitelmat tehdään yhteistyössä, yksityiskohtaisesti ja selkeästi, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.
Nuorten äänet kuuluviin
Tärkeitä yhteissuunnittelun menetelmiä ovat työpajat, joista yksi on suunniteltu alueen nuorille. Työpajassa nuoret osallistuvat oman asuinseutunsa maa- ja vesialueiden käytön suunnitteluun ja saavat ajankohtaista tietoa alueen maankäyttöön ja luonnonvaroihin liittyvistä asioista. Lisäksi nuoret saavat mahdollisuuden oppia yhteensovittamisesta ja neuvottelusta sekä tuoda omat mielipiteensä esiin.
Nuorten työpajaan on kutsuttu kaikki alueen 8-luokkalaiset kouluineen. Työpaja järjestetään etäyhteydellä joulukuussa.
Teemaryhmistä asiantuntemusta suunnitteluun
Suunnittelun kuluessa järjestetään työpajoja myös teemaryhmille. Työpajoissa pohditaan tiettyjen teemojen alla luonnonvarasuunnitteluun liittyviä asioita. Teemaryhmiin osallistuu kuntien edustajia sekä elinkeinojen ja luonnon kestävän käytön, virkistyksen ja matkailun sekä kulttuuriperinnön parissa toimivia.
Yhteistyöryhmän, nuorten työpajan ja teemaryhmien lisäksi tullaan luomaan kaikille avoin nettipohjainen karttakysely, josta tiedotetaan myöhemmin.
Yhteistyöryhmän rinnalla toimii Saamelaiskäräjien nimeämä Akwè: Kon -työryhmä, jonka avulla varmistetaan, että saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset otetaan mahdollisimman hyvin suunnitelmassa huomioon.
Metsätalouden menetelmät ja toiminnan mitoitus määritetään paliskuntakohtaisissa neuvotteluissa yhdessä metsäpaliskuntien kanssa. Ensimmäinen yhteispalaveri järjestetään marraskuussa.
Lisätietoja luonnonvarasuunnittelusta saamelaisten kotiseutualueella antavat:
Projektipäällikkö Olli Lipponen, p. 0407384408, olli.lipponen@metsa.fi
Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Tolonen, p. 0400388609, jyrki.tolonen@metsa.fi