Metsähallituksen Luontopalvelujen kartoittajat keräävät tänä kesänä tietoa Itämeren rannikon kenties monimuotoisimmista luontokohteista – rannikon laguuneista. Nämä suojaisat merenlahdet, joihin rannikkomme fladat ja kluuvitkin kuuluvat, ovat tärkeitä kutupaikkoja kaloille ja suojasatamia uhanalaisille lajeille, mutta rantarakentaminen ja ruoppaukset heikentävät niiden tilaa.
Laguunien eliöstöstä ei ole kattavaa tietoa ja suuri osa näistä mahdollisesti arvokkaista luontokohteista on kartoittamatta. Kartoitustulosten avulla kehitetään tilastollisia malleja, joilla voidaan ennustaa harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintymistä ympäristön muuttuessa ja siten parantaa laguunien suojelua.
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Velmun sekä LIFE-IP BIODIVERSEA -hankkeen kartoittajat keräävät tietoa rannikon laguuneista lähes koko Suomen rannikkoalueelta. Laguunit ovat monimuotoisia elinympäristöjä ja tärkeitä muun muassa uhanalaisille suojaisten pohjien näkinpartaisesiintymille sekä keväällä kuteville kaloille, kuten ahvenelle ja hauelle. Laguuneihin kohdistuu paljon rantarakentamista ja ruoppausta ja siksi luonnontilaisten fladojen ja kluuvien määrä on vähentynyt.
Fladat ja kluuvit ovat maankohoamisen myötä merestä erkaantuvia matalia lahtia. Ne on luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi Suomessa ja vesilaki suojelee alle kymmenen hehtaarin kokoisia luonnontilaisia fladoja ja kluuveja. Laguunit ovat ainoa Itämeren luontotyyppi, jonka tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin tehokkaalla suojelulla ja paikallisilla ennallistamistoimenpiteillä. Siksi ne on valittu Velmun tämän vuoden kartoituskohteiksi.
Ennallistamista pinnan alla: ruopattuja väyliä madalletaan ja näkinpartaislevää istutetaan
Metsähallituksen Luontopalvelut ja Luonnonvarakeskus ennallistavat Biodiversea-hankkeessa laguuneja, erityisesti fladoja ja kluuveja. Tänä kesänä kartoitetaan erityisesti laguuneja, joiden tilaa voidaan parantaa ennallistamalla ruopattuja kynnyksiä, poistamalla kaloja rajoittavia vaellusesteitä tai parantamalla vedenlaatua. Kohteilta kerätään tietoa kasvillisuudesta, uhanalaisista lajeista, kohteen luonnontilaisuudesta ja ennallistamistarpeesta.
Tavoitteena on ennallistaa 30 Natura-luontotyyppikohdetta, 20 avainlajien elinympäristöä ja 20–30 kalojen elinympäristöä. Kahdeksanvuotisen hankkeen aikana testataan erilaisia kunnostusmenetelmiä ja arvioidaan menetelmien tehokkuutta seuraamalla kohteita myös kunnostusten jälkeen.
Velmu-ohjelma on kartoittanut Suomen merialueita jo lähes kaksi vuosikymmentä. LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke on Suomen suurin tähänastinen satsaus Itämeren lajien ja luontotyyppien suojeluun. Siinä kartoitetaan merialueiden luontoarvoja, luodaan entistä toimivampi suojelualueverkosto, tutkitaan ihmisen vaikutusta meriluontoon ja kehitetään meribiodiversiteetin seurantaa. Hankkeessa myös edistetään meren kestävää käyttöä, kehitetään kestävää luontomatkailua ja tarjotaan tietoa meriluonnon merkityksestä ja sen suojelun tärkeydestä. Lue lisää Velmu-ohjelmasta ymparisto.fi-sivulta ja Biodiversea-hankkeesta metsa.fi-sivulta.
Sukella seuraamme Itämeren aaltojen alle myös kuuntelemalla uutta Vedenalaisen varjelijat -podcastiamme.
Lisätietoja
LIFE-IP BIDIVERSEAN kartoitukset: Luonnonsuojelun asiantuntija Jaakko Haapamäki, Metsähallitus Luontopalvelut, jaakko.haapamaki@metsa.fi, +358 40 543 8317
VELMU-ohjelma ja mallinnus: tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Syke, markku.viitasalo@syke.fi, puh. +358 295 251 742 ja erikoistutkija Louise Forsblom, Syke, louise.forsblom@syke.fi, puh. +358 295 251 013.
LIFE-IP BIODIVERSEAN laguunien ennallistaminen: Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Fiia Haavisto, Metsähallitus Luontopalvelut, fiia.haavisto@metsa.fi, puh. +358 40 144 7186
LIFE-IP BIODIVERSEAN kalataloudelliset kunnostukset: Erikoistutkija Sanna Kuningas, Luonnonvarakeskus, sanna.kuningas@luke.fi, puh. +358 50 500 1220
